- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo /
991-992

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Gensan-Geologinen Komissioni

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Gensan l. Vönsan, satamakaup.
Korean itärannalla. 28,000 as.

Genserik, Geiserik (ks. t.).

Gent (ransk. Gand), kaup. Belgiassa,
Itä-Flanderissa; suuria puuvilla-, sokeri-
ja nahkatehtaita, puutarhanviljelystä.
Kanavilla yhdistetty mereen. Yliopisto,
taidemuseo, us. kirkkoja, m. m. St. Bavon
tuomiokirkko, jossa Eyck-veljesten
kuuluisa siipialttari; 165,000 as.,
esikaupunkeineen 212,000 as. — Keskiajan lopulla
alankom. kaupan ja verkateollisuuden
keskus. Saksalaisten miehittämänä 1914-18.

illustration placeholder

Gent. Laituria.



Gentil [žantī’] l. šangtiili (ransk.),
sievä, kohtelias, jalomielinen.

Gentin pasifikatsioni, Gentissä 1570
solmittu liitto, jossa Alankomaiden
maakunnat sopivat yhteisestä
puolustautumisesta Espanjaa vastaan.

Gentleman [džentlmən] l.
gentlemanni (engl.), mies, jonka
käyttäytyminen osoittaa maailmantottumusta,
tahdikkuutta ja jaloa luonnetta.

Gentry [džentri] (engl.), Englannissa
alk. korkea-aatelia seuraava yhteiskuntaluokka;
vastaa nyk. ylempää keskisäätyä.

Gentz, Friedrich von (1764-1832).
saks. valtiollinen kirjailija; Napoleonin
vastustaja, Metternichin uskottu.

Genua, Genova (ks. t.).

Genuiini (lat.), synnynnäinen,
todellinen, oikea.

Genus, mon. genera (lat.), suku.

Geodeetti (kreik.), henkilö joka
työskentelee korkeamman geodesian alalla. —
Geodeettinen Laitos, per. 1918 Helsinkiin
suorittamaan sekä Suomen karttalaitoksen
pohjaksi tarvittavia kolmiomittauksia että
tieteellisiä geoiditutkimuksia. —
Geodeettinen viiva, se viiva, jota
pitkin voi lyhintä tietä kulkea pisteestä
toiseen käyrällä pinnalla, etenkin
maanpinnalla. — Geodeettiset työt
tarkoittavat maapallon muodon ja suuruuden
tutkimusta ja tarkkojen kiinnepisteiden
aikaansaamista kartoituksen pohjaksi.
Kahta ed. tarkoitusta varten tehdään
astemittauksia maaellipsoidin isoakselin
ja litistymisen määräämiseksi,
kolmiomittauksia geoidin muodon
määräämiseksi ja painovoimatutkimuksia
maaellipsoidin litistymisen ja geoidin muodon
tutkimiseksi. Viimeksimainitussa
tarkoituksessa tehdään I luokan
kolmiomittauksia, niihin liittyviä alemman luokan
mittauksia, tähtit. paikanmääräyksiä ja
tarkkavaakitusta. — Geodesia (kreik.),
tiede joka käsittelee maanpinnan
mittaamista ja kuvaamista.

Geodi, „manteli", eri vuorilajeissa
olevien, kvartsilla, kalkkisälvällä tai
muilla kivennäisillä täyttyneiden
rakkulain nimitys. Rakkulat ovat olleet alk.
kaasukuplia; ne todistavat vuorilajin
olleen alkuperältään vulkaanista.

Geodynamiikka, fys., oppi kiinteiden
kappaleiden liikkeestä. — Geofagia
(kreik.), maan- l. mullansyönti.

Geoffrey Saint-Hilaire [žofrua sät
ilä’r],
Étienne (1772-1844), ransk.
eläintieteilijä, polveutumisopin uranuurtajia.

Geofysiikka (kreik.) ks. Geologia.

Geografia (kreik.), maantiede.

Geoidi (kreik.), maapallon todellinen
muoto, kun sen pinta ajatellaan (tyynen)
meren pintana.

Geokronologia (kreik.), geologinen
ajanlasku. Tukholmassa erikoinen tiet.
laitos geokronologisia tutkimuksia
varten; per. 1925.

Geologia (kreik.), tiede, joka tutkii
maan, erittäinkin maankuoren ja sen
osien, kivi- ja maalajien sekä erilaisten
mineraalimassojen laatua, leviämistä,
syntyä ja kehitystä. Päähaaroina siinä
geofysiikka käsittelee maapallon
fysikaalisia ominaisuuksia, petrografia
maankuoren kivilajien kem. ja
mineralogista rakennetta ja kokoumusta,
geomorfologia maan pintamuotoja
ja niiden syntyä, petrogenia
kivilajien muodostumista ja muuttumista,
dynaminen g. semmoisia geol.
ilmiöitä ja luonnonvoimain vaikutuksia
kuin rapautumista, mannerten kohoamista,
vuorten poimuttumista, tuliperäisiä
ilmiöitä y. m., stratigrafia
geol. muodostumien ikää.

Geologinen ajanjako. Maapallon
historian aika jaetaan maailmankausiin
l. eeroihin, nämä kausiin l.
periodeihin ja niiden alaosastoihin, nämä
vaiheisiin. Näiden nimitykset ovat
samat kuin kunkin ajan kuluessa muodostuneiden
geol. muodostumien. Maailmankaudet ovat siis
nuorimmasta vanhimpaan luetellen: kenotsooinen
(kvartääri- ja tertiäärikaudet), mesotsooinen
(liitu-, jura- ja triaskaudet), paleotsooinen
(permi-, kivihiili-, devoni- ja siluurikaudet),
proterotsooinen, arkeinen. Geologisten
ajanjaksojen pituutta ei ole voitu osapuillekaan
määrätä.

Geologinen Komissioni, v:een 1918
Geologinen Toimisto, kauppa- ja
teollisuusministeriön alainen valtionlaitos,
jonka tehtävänä on Suomen geologian
tutkiminen ja mineraalivarain etsiminen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:08 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/1/0550.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free