Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 1085-1086 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Haihtuminen-Hainan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

kiehumistaan. Tyhjiössä nim. vesi kiehuu
alhaisemmassa lämpötilassa, nopeammin
ja vähemmillä polttoaineilla kuin
tavallisessa ilmanpaineessa.

Haihtuminen, aineen muuttuminen
höyryksi vain pinnaltaan (vrt.
Kiehuminen). Useat kiinteätkin aineet
(kamferi, jodi) haihtuvat tavallisessa
lämmössä; nestemäisten aineiden
haihtuminen on yleisempi. Jos neste on
suljetussa astiassa, niin sitä haihtuu,
kunnes ilma on höyryn kyllästämä. H:ta
edistetään suurentamalla h.-pintaa,
tuulettamalla tai muuten poistamalla höyry
nesteen pinnalta sekä alentamalla ympäröivän
ilman painetta. — Haihtumiskylmyys,
nesteen haihtuessa havaittava lämpötilan
aleneminen. — Haihtumislämpö,
nestemäisen aineen höyrystämiseen tarvittava
lämpömäärä. Esim. 1 kg 100° vettä tarvitsee
muuttuakseen 100° höyryksi 536 kaloria. —
Haihtumismittari, atmidometri,
evaporometri, atmometri, ilmatieteellinen
koje, jolla mitataan se vesimäärä, mikä
määräajassa haihtuu.

Haikalat (Squalidæ), rustokalalahko;
solakkaruumiisia merikaloja, joiden suu
on poikittain pään alapuolella, sieraimet
kuonon alla, silmien takana n. s. ruiskutusreiät.
Munat suuret, keltuaisrikkaat, nahkamaisen,
nelikulmaisen, neljällä pitkällä kiinnitysrihmalla
varustetun kuoren ympäröimät. Monet lajit
synnyttävät eläviä sikiöitä, eräillä
jonkinlainen istukkamuodostus. Syövät
kaloja, äyriäisiä, y. m. ks. Sinihai.
Vasarahai, Jäähai, Sillihai. Jättiläishai,
Piikkihai, Kissahai, Koirahai.

Jäähai.

Haikarat. 1. Lintulahko (Ciconiiformes),
johon kuuluvat melajalkaiset, haikarat,
tuonenkurjet ja flamingot. — 2. Edellisen
alalahko (Ardeæ), johon kuuluu 2 heimoa:
varsinaiset haikarat (Ardeidæ) ja
varjohaikarat (Scopidæ). — Varsinaiset
h. ovat isoja, pitkä- ja hoikkakaulaisia ja
-koipisia lintuja; elävät vanhan ja uuden
maailman lauhkeiden ja kuumien osien vesiperäisillä
mailla. — Suomessa elää kaulus-h. (ks. t.).
Harmaa-h. (Ardea cinerea)
pesii koko palearktisella alueella, pohjoisimpia
seutuja lukuunottamatta; Suomessa vain tilapäisenä
nähty. Keski- ja etelä-euroopp. lajeja ovat m. m.
puna-h. (A. purpurea), kapusta-h.
(Platalea leucorodia), silkki-h.
(Herodias garzetta), jalo-h. (H. alba)
ja n. 40 cm:n pituinen kääpiö-h. (Ardetta minuta);
Valkean Niilin varsilla abu markub (ks. t.),
Pohjois-Afrikassa lehmien ja puhvelien selässä ratsasteleva
lehmä-h. (Bubulcus lucidus). Katto-h.
= valkea tuonenkurki (ks. Tuonenkurki).

Jalohaikara.

Haikko. 1. H:n selkä, merisatama
Porvoon edustalla. — 2. H:n tila, ed.
länsirannalla; omistaa von Etter-suku.

Hail, kaup. Keski-Arabian sulttaanikunnassa,
Šammarin alueella, Medinasta koilliseen;
karavaanikaupan keskuksia. 4,000 as.

Haili, silakka (ks. t.).

Hailuoto, saaripitäjä Oulun läänissä, Oulun
edustalla; 169,5 km², 2,486 as. (1923).

Hailuoto. Marjoniemen majakka.

Haima, mahasylkirauhanen
(pancreas), imettäväisten vatsaontelon
takaseinämällä mahalaukun lähellä oleva
rauhanen, josta tiehyt laskee pohjukais-suoleen.
H. erittää h.-nestettä l. mahasylkeä;
tässä on kolmea eri käyteainetta: 1) valkuaisaineita,
2) tärkkelystä, 3) rasvaa hajoittava.

Hainan, Etelä-Kiinan rannikolla
Tonking-lahden edustalla oleva saari.
Pääkaup. Kiung-tšu.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>