Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 1157-1158 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Heisipuu-Heittourheilu

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

pallomainen alkutoukka; sen jouduttua
nautaeläimen vatsaan liukenee kuori,
toukka kaivautuu lihastoon ja
muuttuu soikeaksi rakkulaksi, n. s.
rakkomadoksi, jonka seinämästä päänaihe
imulavoineen työntyy rakkulan sisään.
Syömällä rakkomatoista naudanlihaa
voi ihminen saada madon suoleensa,
jossa se kehittyy täysimuotoiseksi.

Leveän heisimadon pää ja neljä sukukypsää niveltä.

Esiintyy Suomessakin. — Kapea
väkäsekäs heisimato (Tænia
solium), 2-3 m pitkä,
800-900-nivelinen, nivelet leveyttään
pitemmät, pallomaisessa päässä
väkäskiehkura jäsen ympärillä 4

Kapean väkäsettömän heisimadon pää ja sukukypsä nivel.

pyöreää imulavaa. Munat ja kehitys kuin
edellisellä lajilla, paitsi että rakkomato
elää siassa. Suomessa hyvin harvinainen.
H. aiheuttavat ihmiselle erilaisia
vatsavaivoja, sekä sellaisia yleishäiriöitä
kuin laihtumista, heikkoutta ja
vähäverisyyttä. Niiden karkoittamiseksi
käytetään pääasiassa filisiinivalmisteita;
karkoitus on onnistunut, jos pää on
lähtenyt. — Kotieläimissä elää lukuisia
h:oja, eräät voivat niistä siirtyä
ihmiseenkin. Tärkein niistä
ekinokokkimato (Tænia
echinococcus), joka täysinkehittyneenä
on 3-6 mm pitkä ja asuu koiran suolessa;
rakkomato elää tav. lampaiden ja
nautaeläinten mutta myös ihmisen
sisäelimissä muodostaen suuria jopa
hengenvaarallisia kasvaimia.

Heisipuu (Viburnum),
kuusamakasvien heimoon kuuluvia puita
ja pensaita. Suomen ainoa laji,
valkokukkainen, punamarjainen
koiran-h. (V. opulus)
lehdoissa; viuhkokukinnon laitakukat
neuvottomat. Yleisenä koristepensaana
viljellään villaista h:ta (V.lantana).

Koiranheisipuu, a 2-neuvoinen kukka.

Heiskanen, Jussi Heikki
(s. 1889), jääkärieverstiluutnantti,
vapaussodassa Vöyrin sotakoulun johtaja,
valloitti Kristiinankaupungin ja Haminan,
otti osaa Tampereen ja Viipurin valloitukseen.

Heister [haistər], Lorenz
(1683-1758), Saksan etevin kirurgi 1700-luvulla.

Heitteillepano, rikos, jonka tekee se,
joka, vaikkakin syystä tai toisesta on
velvollinen toisesta henkilöstä huolta
pitämään, jättää tämän avuttomaan tilaan
tai hengenvaaraan. vrt. Avuton tila.

Heittoliike, heiton ja painovoiman aikaansaama
yhdistetty liike. Kappaleen asema (P) t
sek. kuluttua saadaan liikeyhtälöistä
OS = x = ct cos ε ja PS = QS — QP = y

	1
= ct sin ε —	—	gt2,
	2

missä c on alkunopeus, g
painovoiman kiihtyväisyys ja ε
vaakatason ja hettosuunnan välinen kulma,
heittokulma. Heittokäyrä on (ilmattomassa
tilassa) paraabeli. Korkein kohta,
mihin kappale nousee, nousukorkeus on

	c2
y1 =	——	sin 2ε. Ox1 on heittoväli, x1 =
	2g

c2
—	sin 2ε; tämä on suurin kun ε = 45o,
g

sin 2ε = 1. Pystysuora h. syntyy kun kappale
heitetään suoraan ylös- tai alaspäin (cos ε
= 0, sin ε = +— 1). Ed. tapauksessa liike
on hidastuva, kunnes kappale saavuttaa korkeimman
kohtansa, sitten, samoin kuin jälk. tapauksessa,
kiihtyvä. Vaakasuorassa h:ssa on ε = 0.

Heittomerkki, kirjoitusmerkki (’),
jota suomessa käytetään osoittamaan
sanan lopussa elisionia (ks. t.), kahden
vokaalimerkin välissä säännöllistä tai
tilapäistä tavurajaa (vaa’an) sekä
vieraiden nimien suom., taivutusmuodoissa
alkuper. nominatiivimuodon loppua,
mihin suom. taivutuspääte on liittynyt
(Bordeaux’ssa).

Heittourheilu. Varsinaiset urheilussa
käytetyt heitot ovat seuraavat: 1.
Kuulantyöntö, heittopaikkana 213 cm:n
läpimittainen ympyrä, suoritetaan
raudasta tai lyijystä messinkikuoreen
valetulla 7,257 kg painoisella kuulalla.
Myöskin pidetään kilpailuja kevyemmällä,
5,44 kg:n kuulalla. Jo 9 m:n työntö
vaatii taitoa ja 12 m:n työntö on jo aika
hyvä. Maailman parhaat tulokset ovat
n. 15.5 m. — 2. Kiekonheitto,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>