Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 1185-1186 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Henna-Henrik

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

jolloin korko maksetaan vakuutussopimuksessa
mainituille henkilöille heidän
eläessään. Varsinaisen h:n tärkeimmät
muodot ovat h. kuoleman varalta sekä
yhdistetty henki- ja pääomavakuutus;
edellisessä vakuutussumma maksetaan
vakuutetun kuoltua, jälkimmäisessä se
suoritetaan vakuutetun täytettyä määräiän tai
kuolemantapauksen sattuessa. H:een
kuoleman varalta liitetään us. n. s.
karenssiehto (ks. Karenssivakuutus).
H, voidaan myöntää myös yhteisvakuutuksena
kahdelle tai us. henkilölle ehdolla,
että vakuutussumma suoritetaan
jälkeenjääneille vakuutetuille, jos joku
vakuutettu kuolee. Suomen h.-kanta v:n 1922
lopussa oli 2,387 milj. mk.

Henna, oikea alkanna (ks. t.).

Hennebique [enbi’k], François
(1842-1921), ransk. insinööri, rupesi
ensimmäisenä käyttämään raudalla
jäykistettyä betonia rakennusaineena kehittäen
järjestelmänsä tekemällä kokonaiset
rakenteet yhtenä monoliittisena kappaleena.

Hennebique-järjestelmä,
huomattavimmat tuntomerkit: pyöreät, tav.
parittaiset jäykisteraudat, joista toinen
kantavissa palkkirakenteissa käy suorana
pitkin pituuttaan ja lähellä palkin
alareunaa, mutta toinen alareunassa vain
keskikohdaltaan ja nousee sitten jo
lähellä keskustaa (aikaisemmin kuin
muissa tav. rakenteissa) vinosti ylös
tullen lähellä tukikohtia palkin yläreunaan.
Rautojen päät ovat halkaistut ja
muodostetut koukuksi. Vanneraudasta tehdyt
haat, jotka taivutetaan alempien
rautojen ympäri, ulottuvat lähelle yläpintaa.

Hennebique-rakenne.

Hennegau, Hainaut (ks. t.).

Henok, juutalaisten alkupatriarkkoja.

Henrik, Baijerin ja Saksin
herttuoita. — 1. H. Ylpeä (n. 1108-39),
Welf-sukua, Baijerin herttua v:sta 1126,
Saksin v:sta 1137. Menetti Baijerin
Konrad III Hohenstaufilaiselle. —
2. H. Leijona (1129-95), edellisen
poika, Saksin herttua 1142-81, Baijerin
1156-81, Saksan mahtavimpia
keskiaikaisia ruhtinaita. Asutti Itämeren
rantamaita, valloitti slaavilaisilta
Mecklenburgin ja Etu-Pommerin, antoi
Lyypekille erioikeuksia, perusti Münchenin.
Kieltäydyttyään 1176 auttamasta Fredrik
Barbarossaa kukistamaan Pohjois-Italian
kapinallisia kaupunkeja menetti alueensa,
Braunschweigiä ja Lüneburgia lukuunottamatta,
ja karkoitettiin maasta. [Philippson (saks.,
1918).]

Henrik (engl. Henry), Englannin
kuninkaita.— 1. H. II (1133-89), hallitsi
1154-89, Plantagenet-sukua. Peri isältään
Anjoun, Mainen ja Tourainen, äidiltään
Normandian, sai puolisonsa Eleonoran
mukana Akvitanian, Guyennen, Poitoun
y. m. Valloitti Irlannin; yrittäessään
laajentaa valtion oikeuksia kirkon
piirissä riitaantui arkkipiispa Becketin
kanssa ja julistettiin kirkonkiroukseen.
Taisteli kapinoivia poikiansa Rikard
Leijonamieltä ja Juhana Maatonta
vastaan. — 2. H. III (1207-72), hallitsi
1216-72. Rikkoi ,,magna chartaa", jonka
takia ylimykset tekivät kapinan ja
vangitsivat kuninkaan; poikansa
vapauttama, vrt. Montfort.
— 3. H. IV (1367-1413), hallitsi 1399-1413,
Lancaster-sukua, syöksi valtaistuimelta
serkkunsa Rikard II:n. — 4. H. V
(1387-1422), hallitsi 1413-22. Valloitti suuren
osan Ranskaa ja nai Kaarle VI:n tyttären,
heidän perillisilleen tunnustettiin
oikeus Ranskan kruunuun. — 5. H. VI
(1421-71), hallitsi 1422-61 ja 1470-71.
Tunnustettiin Ranskan hallitsijaksi,
mutta menetti v:een 1453 mennessä
kaikki ransk. alueensa paitsi Calais’ta.
Edvard IV:n syöksemä valtaistuimelta
1461, vapautettu vankeudesta 1470.
uudelleen vangittu 1471 ja murhattu. —
6. H. VII (1457-1509), hallitsi 1485-1509,
Tudor-sukua. Lopetti Ruusujen sodan
voittamalla Rikard III:n; nai Edvard
IV:n tyttären Elisabetin. — 7. H. VIII
(1491-1547), ed. poika, hallitsi 1509-47.
Kirjoitti Lutheria vastaan kirjan, josta
sai paavilta kunnianimen „uskon
puolustaja", mutta kun riitaantui paavin
kanssa halutessaan avioeroa irroitti
Englannin kirkon paavin alaisuudesta
julistautuen sen päämieheksi ja
peruuttaen kirkon tilukset, sen oppia silti
muuttamatta. H. oli kuudesti naimisissa.

Henrik (ransk. Henri), Ranskan
kuninkaita. — 1. H. II (1519-59), hallitsi
1547-59. Vainosi omassa maassaan hugenotteja,
mutta kannatti Saksan protestantteja.
Puoliso: Katarina Medici.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>