Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 1205-1206 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Herätys-Hessiläinen kärpänen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Ruotsalaisesta tarmokkaan johtajan.
Liike levisi, ja samaan uomaan yhtyi
1834 J. Laguksen ja N. K. Malmbergin
johtama keskipohjalainen h. Se alkoi
levitä sivistyneistöön, myös Lounais- ja
Etelä-Suomeen lähinnä F. G. Hedbergin
vaikutuksesta. — Pohjois-Karjalan h:n
henkiinherättäjä oli H. Renqvist, joka
kirjallisen toimintansa kautta sai
kannattajia muuallakin, m. m.
„rukoilevaisten" keskuudessa. Yhtymäkohdista
huolimatta renqvistiläisyys ei liittynyt
Savon h:een. — H. kohtasi myös
ankaraa vastustusta. Vainon ilmauksista
ovat kuuluisimmat Kalajoen käräjät.
Vastustus vain lisäsi h:n voimaa,
mutta hajaannukset omassa piirissä
tulivat kohtalokkaiksi. Hedberg perusti
1844 evankeelisen l. hedbergiläisen
suunnan, Malmberg ja nivalalainen
maallikkojohtaja Vilho Niskanen (k. 1860)
erkanivat savolaisista. Näin liike jakautui
,,niskaslaisiin" ja „toistupalaisiin". H.
alkoi taantua, kunnes 1870-luvulla
Pohjanmaalla ja Savossa säilyneet
herännäispiirit Malmbergin pojasta V.
Malmivaarasta saivat johtajan, joka M.
Rosendalin ja ylistarolaisen maanviljelijän
J. Malkamäen kanssa on koonnut hajonneet
rivit. Heränneitten kustannus o.-y:n
Herättäjän jokakesäisistä vuosikokouksista
on tullut valtavia yhdessäolotilaisuuksia.
Viime aikoina heränneet ovat perustaneet
omia kansanopistoja. Liikkeen
äänenkannattaja on Hengellinen Kuukauslehti.
Nyk. h:lla ei ole entistä kirkon yleissuuntaa
vastustavaa luonnetta. [Rosendal (1902-17).]

Venny Soldan-Brofeldt: ,,Heränneitä".

Herätys, murrostila ihmisen
uskonnollisessa elämässä, jolloin sielun
pelastus tulee hänelle elinkysymykseksi.

Hesekiel, kolmas V:n T:n suurista
profeetoista, alk. pappina Jerusalemissa,
josta 597 e. Kr. vietiin useiden ylimysten
kera Babyloniaan. Esiintyi siellä profeettana
593-571 koettaen varjella kansaansa hukkumasta
pakanamaailmaan ja laskien pohjan uudelle Israelille;
kirjoittanut H:n kirjan.

Hesiodos (eli n. 700 e. Kr.),
muin.-kreik. runoilija, didaktisen suunnan
pääedustaja. Teoksia: ,,Työt ja päivät",
„Teogonia" (ruotsinnetut).

Hesperia, Länsimaiden antiikkinen
nimitys, milloin Italia, milloin Espanja.
— Hesperidit, kreik. tarustossa Yön
tyttäriä; asuivat lännessä kaukaisessa puutarhassa.

Hesperornis ks. Hammaslinnut.

Hesperos (kreik.), Iltatähti (Venus).
Aamutähtenä samaa tähteä sanottiin
nimellä Fosforos.

Hess, Carl von (1863-1923), saks.
silmälääkäri, aikoinaan Saksan ensimmäisiä.
Pääteokset: „Die Refraktion und Akkommodation
des menschlichen Auges und ihre Anomalien" ja
„Pathologie und Therapie des Linsensystems".
— Hess, Germain (1802-50), ven.
termokemisti, lämpökem. tutkimukset julkaistu
Ostwaldin ,,Klassiker"-sarjassa (1890).

Hesse, Hermann (s. 1877), saks.
kirjailija. Teoksia suomen. ,,Peter
Camenzind", „Taiteilijan tarina".

Hessen, alk. saks. maakreivikunta
Reinin ja Mainin ympärillä. Jakautui
1567 neljään osaan, joista myöh. tuli
Hessen-Kassel ja Hessen-Darmstadt.

Hessen (v:een 1866 H.-Darmstadt),
Saksan valtakuntaan kuuluva tasavalta,
v:een 1918 suurherttuakunta, Baijerin
luoteispuolella; 7,688 km²,
1,3 milj. as., joista 2/3 protestantteja,
1/3 katolilaisia. H:ssa on kapean
maakaistaleen erottamina 2 pääosaa:
Main-joen pohj.-puolella oleva Ober-H. ja
eteläpuolella oleva Unter-H. Pääkaup.
Darmstadt, suurin kaup. Mainz.

Hessen-Kassel, v:een 1866 Saksan
liittokuntaan kuulunut vaaliruhtinaskunta,
nyt osa Preussin Hessen-Nassau-maakuntaa.

Hessen-Nassau, preussil. maakunta.
Hessenin tasavallan pohjoisosan (Ober-Hessenin)
ympärillä. Pääkaup. Kassel.

Hessenstein [-štain], Hedvig von
(1714-44), o. s. Taube, Ruotsin
kuninkaan Fredrik I:n rakastajatar. Hänen
poikansa Fredrik Vilhelm (1735-1808)
oli etevä soturi, korotettiin sotamarsalkaksi
ja ruhtinaalliseen arvoon, toimi 1776-91 Pommerin
kenraalikuvernöörinä.

Hessiläinen kärpänen, ohrasääski (ks. t.).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>