Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Hestia-Hevonen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Hestia (kreik.), kotilieden jumalatar,
roomalaisten Vesta.
Hetaira (kreik.), muin. Kreikassa
portto, usein hienosti sivistynyt.
Hetairia (kreik.), muin. Kreikassa
samanmielisten yhdistys keskinäiseksi
auttamiseksi, us. salainen; 1790-luvulta
lähtien perustettujen kreik. kansallista
ja valtiollista vapautta ajavien
yhdistysten nimi.
Heterodoksi (kreik.), toisinajatteleva,
harhaoppinen. — Heterodoksia,
harhaoppisuus; vastakohta: ortodoksia.
Heterodonttinen (kreik.), h.
hampaisto, hampaat erilaistuneet
etu-, kulma- ja poskihampaiksi.
Heterofyllia (kreik.),
erilaislehtisyys, se ilmiö,
että eräillä kasveilla on hyvin
erinäköisiä lehtiä, esim. useiden
vesikasvien vedenalaiset ja pinnalla
kelluvat lehdet.
Heterogeeninen (kreik.), erilaisista
aineksista kokoonpantu; vastakohta:
homogeeninen.
Heterogonia (kreik.), biol.,
sukupolvenvuorottelu (ks. t.), jossa
hedelmöitetyistä ja hedelmöittämättömistä munista
kehittyneet sukupolvet vuorottelevat.
Heteroikkinen (kreik.), loissieni,
jonka eri kehitysvaiheet esiintyvät eri
isäntäkasveissa.
Heteromorfisuus (kreik.), se ilmiö,
että kahdella tai useammalla aineella on
sama kem. kokoomus mutta erilaisia
fysikaalisia ominaisuuksia; esim. hiili,
grafiitti, timantti.
Heteroplastiikka (kreik.), elottoman
esineen tai toisesta eläinlajista otetun
kudososan käyttäminen aineksena puuttuvaa
kudoskappaletta korvaamaan.
Heterostylia (kreik.), erilaisvartaloisuus,
eri pitkien emin vartaloiden esiintyminen
saman kasvilajin eri kukissa.
Heterosykliset yhdistykset (kreik.),
orgaanisia yhdistyksiä, joiden molekyyleissa
on ainakin yksi sellainen atomirengas,
joka sisältää muitakin kuin hiiliatomeja.
Heterotrofi (kreik.), kasvi, joka ei
pysty hankkimaan tarvitsemiaan ravintoaineita
elimettömästä luonnosta; h:eja ovat loiskasvit
ja mädänsyöjät; vastakohta: autotrofit.
Heterotsygootti (kreik.), eliö, joka
on syntynyt kahden peruasultaan erilaisen
sukusolun (esim. toinen sini-, toinen
ruskeasilmäisyyden tekijät sisältävä)
yhtymisestä.
Hetiitit ks. Heettiläiset.
Hetiö, saman kukan kaikki heteet yhteensä.
Hetman, Puolan värvättyjen sotajoukkojen
ylipäällikkö 1500-1700-luvuilla.
Hettner, Hermann (1821-82), saks.
kirjallisiuushistorioitsija. Pääteos kuuluisa
„Literaturgeschichte des 18. Jahrhunderts".
Hetulat, hetulavalaiden suulaesta
kahden puolen riippuvat, jopa 4 m:n
pituiset sarveislevyt, joiden sisäreunassa
on tiheässä pitkiä ripsisäikeitä. H:n
avulla valas siivilöi suuhunsa saamansa
pienet merieläimet. H:sta valmistetaan
kampoja, rasioita y. m. s., kaupassa ne
tunnetaan ,,kalanluun" nimellä.
Hetulavalaat ks. Valaat.
Heureka, eureka (kreik.), „olen
löytänyt", Arkimedeen huudahdus.
Heuristinen opetusmenetelmä ohjaa
oppilaan mahdollisimman itsenäisesti
pääsemään tiedon tulokseen.
Heusinger von Waldegg, Edmund
(1817-86), saks. rautatieteknikko, keksinyt
m. m. suunnanvaihtolaitteen vetureissa,
sivukäytävät vaunuissa, kiskorakenteita.
Hevaa, joki Länsi-Inkerissä.
Hevea, tyräkkien heimoon kuuluva
eteläamer. puusuku; eräiden lajien
maitiaisnesteestä valmistetaan parakautsua.
Hevelius, Johannes (1611-87),
saks. tähtientutkija, ensim. kuunkartan
laatija. Pääteos: „Selenographia" (1647).
Hevesy [häväši], Georg (s. 1885),
unk. kemisti, prof. Budapestissa;
työskentelee v:sta 1920 N. Bohrin
laboratoriossa Kööpenhaminassa, jossa m. m.
Costerin kera keksi hafniumin.
Hevonen (Equus caballus), ikivanha
kotieläin, nyk. ei lajia ole missään
alkuperäisesti luonnonvaraisena. Vanhassa
maailmassa otaksutaan olleen 3 toisistaan
eroavaa alkumuotoa: A. Itämainen:
pitkä ja hoikka pää ja kaula, solakka
ruumis, hoikat jalat, kestävä ja tulinen
luonne. Täysverisiä itämaisia hevosrotuja
on vain 2: täysverinen arabialainen ja täysverinen
englantilainen. Näillä jalostamalla Euroopan
kömpelömpiä maatiaisrotuja on muodostettu
n. s. puoliverisiä rotuja, joita ovat melkein
kaikki muut ratsu-, juoksija- ja vaunuhevoset;
semmoinen on m. m. ven. orlov-juoksija. B.
Euroopp. alkurotu: pieni tanakkaruumiinen,
lyhytkaulainen, leveäjalkainen; siitä on
kehitetty useimmat nykyajan raskaat
työhevosrodut. C. Mongolilainen:
pää kuiva, korvat lyhyet, kaula
lyhyenläntä, ruumis verraten syvä, mutta ei
leveä, jalat kuivat ja kestävät;
tyypillisimpiä edustajia: uralilainen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
