Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 1213-1214 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Hevosantiloopit-Hevosvoima

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kasakkahevonen ja suom. sisämaan alkuperäinen
hevonen. Euroopp. ja mongol. alkuperää
olevia h:ia sanotaan kylmäverisiksi,
itämaisia sekä täysi- että puoliverisiä
lämminverisiksi. Järjestelmällisellä
ristisiitoksella (vierasta rotua käyttämällä
jalostamiseen) muodostettuja rotuja
sanotaan kulttuuriroduksi, puhdassiitoksella
(ilman vieraan veren sekoitusta)
saatuja jalostetuiksi maatiaisroduiksi.
Suomessa on valtion tukeman
hevosjalostuksen päämääräksi asetettu
suom.-rotuinen, Suomen maatalouteen sovelias
keskikokoinen työhevonen, jolla olisi
ripeät liikkeet ja hyvä luonne.
Jalostustyötä johtaa valtion hevoshoidon
tarkastaja, Maataloushallituksen virkamies,
apulaisineen. Paikallisesta
hevossiitoksesta huolehtivat
hevosjalostusyhdistysten liitot alaisine
jalostusyhdistyksineen ja neuvojineen.
— Tamman tiineysaika 10 1/2-12 kk.;
varsa imee 4-5 kk. H:n tavallinen
päiväruoka: 3-5 kg kauroja, 5-8 kg
heiniä, 2-3 kg silppuja.

Hevosantiloopit (Hippotragus),
Afrikassa elävä antilooppisuku;
suurikokoisia lajeja.

Hevosantilooppeja.

Hevosasevelvollisuus. Sittenkun
sotavoima on muuta tarkoitusta kuin
harjoituksia varten määrätty asetettavaksi
liikekannalle, ovat, erinäisin
poikkeuksin, kaikki sotalaitoksen tarpeisiin
kelpaavien hevosten omistajat velvolliset
tarpeen vaatiessa, valtion varoista
suoritettavaa korvausta vastaan,
luovuttamaan hevosia ja ajoneuvoja
sotalaitokselle (Laki hevosten ja ajoneuvojen
ottamisesta sotavoiman tarpeisiin sodan
aikana 11/11 1922, Asetus saman lain
soveltamisesta 11/1 1924).

Hevosenkengitys. Tarkoitus: 1) estää
kavion kulumista, 2) estää hevosen
jalkoja luiskahtamasta, 3) auttaa kavioissa
tai jaloissa olevien epämuodostusten tai
sairaalloisuuksien korjautumista. H.-koulu
on Tampereella ja sitä opetetaan myös
maatalouskouluissa. [Bergman, „Kengitysoppi";
Gummerus, „Kavionhoito- ja kengitysopas" (1923).]

Hevosharava, pyörien varassa
kulkeva harava, jolla heinät kootaan
karheelle. Luovutus tapahtuu joko
käsiotteella (tasapaino-h.) tai
jalkaotteella pyörien liikkeen avulla
(itseluovuttava).

Hevosharava.

Hevoskastanja (Aesculus hippocastanum),
Pohj.-Kreikan vuoristoista tuotu koristepuu,
jota viljellään eteläisimmässä Suomessa suurten
lehtiensä ja komeiden, tuoksuvien, kartiomaisten
kukintojenpa vuoksi.

Hevoskastanja.

Hevoskasvatus. Valtion puolesta on
ryhdytty toimenpiteisiin hevoskasvatuksen
edistämiseksi maan oloihin ja etupäässä
maataloustarkoituksiin soveltuvan
kotimaisen hevosrodun kehittämisen kautta
puhtaan siitoksen periaatetta noudattaen
(Asetus toimenpiteistä hevoskasvatuksen
edistämiseksi 11/1 1924).

Hevoskierto, etenkin maataloudessa
käytetty voimalaite, pystyakseli
kampineen, joiden eteen hevoset valjastetaan.
Akselissa olevasta hihna-, ketju- tai
hammaspyörästä siirretään voima puima- y. m.
koneisiin; h.-vintturissa saattaa akseli olla
suorastaan rumpuna. vrt. Vintturit.

Hevoskärpänen (Hippobosca equina),
litteäruumiinen, täikärpäsiin (Pupipara)
kuuluva hyönteinen. Elää loisena hevosen tai
naudan ruumiin pinnalla, karvattomissa kohdissa.
Liikkuu eteen-, taakse- ja sivullepäin. Naaras
synnyttää toukkia, jotka heti koteloituvat.
Suomessa yleinen.

Hevossaari, saari Ruotsalaisessa,
Heinolan pitäjässä, höyrysaha ja tiilitehdas.

Hevosvoima, työtehon yksikkö, jota

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>