Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 1221-1222 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Hiidenkiuas-Hiilihydraatit

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

pyörittämällä kiviä ja soraa yhdessä
kohden. Korkeilla kallioilla olevat h. ovat
syntyneet jääkaudella, maajään
sulavesivirtojen pyörteissä.

Hiidenkiuas, esihist. kiviroukkiohauta,
tav. rakennettu vuoren huipulle
veden lähettyville noin miehen pään
kokoisista kivistä.

Hiidenkiuas Kiukaisissa.

Hiidenmaa (vir. Hiiumaa, ruots. Dagö),
matalahko saari Itämeressä, Viron
rannikon edustalla. 960 km². Sölasalmi
erottaa sen Saarenmaasta ja Muhusalmi
mantereesta. Asukkaat (14,000) virolaisia. —
Joutui 1563 Ruotsille, 1721 Venäjälle,
liitettiin 1918 Viroon.

Hiidenvesi, länt. Uudellamaalla,
Vihdin, Lohjan ja Nummen kunnissa oleva
Lohjan vesistöön kuuluva järviryhmä.

Hiihto oli ennen välttämätön taito
talvisen matkan tekoon. Aikaisin käytettiin
h.-joukkoja myös sodassa. Niinpä kuningas
Sverrellä oli Oslon taistelussa 1200
h.-joukkoja. Kustaa Vaasa kirjoittaa 1556,
että hiihtäjiä voidaan erittäin hyvin
käyttää vakoojina, sillä oikein nopsat
saattavat taivaltaa ja vielä hyvin
päivässä ,,30 penikulmaa" (185 km).
Kaarle IX:n aikana lähetettiin yhtaikaa
Puolan sotaan 1,000 hiihtäjää ja Jaakko
De la Gardien sotaretkeen Venäjälle 1610
lienee ottanut osaa 4,000 suom. hiihtäjää.
Maailmansodassa oli myöskin useilla
seuduilla h.-joukkoja. Urheiluna on h.
paljoa myöhemmin tullut käytäntöön. Suomessa on
järjestetty kilpailuja 1880-luvulta alkaen ja
h.-harrastus on yhä kasvamassa. Parhaat
hiihtokansat ovat nyk. norjalaiset ja
suomalaiset. Tavallisimmat kilpailumatkat
ovat 10 km, 30 km ja 60 km. Maailmanennätykset
näillä matkoilla ovat 26 min. 54 sek., 1 t,
34 min. 37 sek. ja 3 t. 46 min. 7 sek.
Suomalaiset ovat tähän asti kilpailleet
jäällä tai tasaisella maalla, kun taas
norjalaiset harrastavat mäenlaskua ja
vaikeita murtomaareittejä. Samaan suuntaan
käy meilläkin nyk. kehitys. Mäenlaskussa
ovat pisimmät hypyt 50-60 m. Vielä käytetään
yhdistettyä mäenlasku- ja h.-kilpailua, jolloin
h.-matka on 15-20 km. vrt. Sukset.

Hiilenpoltto, hiilien valmistaminen
kuivatislauksen avulla puusta tai turpeesta.

Hiili. 1. Alkuaine, kem. merkki C,
at.-p. 12; kiteisenä se esiintyy
timanttina ja grafiittina, amorfisessa muodossa
tavallisena h:nä, nokena j. n. e. Ei sula,
eikä liukene tavallisiin liuottimiin;
palaa ilmassa hiilidioksidiksi; muodostaa
lukuisia yhdistyksiä vedyn ja hapen
kanssa; on elimellisen luonnon
perusaine; ainaisessa kiertokulussa: eläinten
ja kasvien hengittäessä elimistön h.
hapettuu hiilidioksidiksi, samoin
kuolleitten eliöiden mädätessä, kasvit
yhteyttävät ilmassa olevan hiilidioksidin
orgaanisiksi yhdistyksiksi, joita eläimet
vuorostaan käyttävät ravinnokseen. —
2. Musta, etupäässä h.-alkuainetta
sisältävä orgaanisten aineiden
hajaantumisjäte. H.-lajeja: puuhiili
l. sydet, joita valmistetaan miiluissa tai
hiillytysuuneissa; koksi, kivihiilen
kuumennusjäte; retorttihiili, valokaasun
valmistuksessa retorttien seinämille
tarttunut grafiittimainen h.; eläinhiili
(veri-, luuhiili), jolla suuri
käytäntö kem. teollisuudessa varsinkin
sokeriteollisuudessa liuoksia
suodatettaessa. — Hiilidioksidi,
yleiskielessä hiilihappo, hiilen
ja hapen kem. yhdistys (CO₂),
väritön kaasu, om.-p. ilmaan verraten
n. 1,52; ei pala; liukenee
veteen; jäähdytettynä kovassa paineessa
(esim. 0°:ssa ja 36 ilmakehässä)
tiivistyy värittömäksi, nopeasti haihtuvaksi,
ympäristön lämpötilaa alentavaksi
nesteeksi, joka virratessaan nopeasti
säilytysastiastaan jähmettyy valkeaksi
lumentapaiseksi, hitaasti haihtuvaksi
massaksi. — H:ia on vapaana ilmassa
(n. 0,04 tilavuusprosenttia,
uloshengitetyssä ilmassa 4-5 %); sitä syntyy
hengitettäessä, palamisessa, mätänemisessä,
käymisilmiöissä. — Teollisuustarpeisiin
käytetään enimmäkseen nestemäistä h:ia,
jota säilytetään teräslieriöissä. -—
Varsinaista hiilihappoa (H₂CO₃), ei
semmoisenaan ole, se kun hajoaa vedeksi ja
h:ksi. Hiilihapon suoloja sanotaan
karbonaateiksi. — Hiilihappoanhydridi
= hiilidioksidi. — Hiilihydraatit l.
hiilivettymät, etupäässä kasvikunnassa
esiintyvä hiiltä, vetyä ja happea sisältävä
aineryhmä; h:eja ovat kaikki sokerilajit,
tärkkelys, selluloosa ja kumilajit. —

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>