- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo /
1249-1250

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Holhousviranomainen-Hollanti

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Holhousviranomainen. Maalla on
kihlakunnanoikeuden ja kaupungissa
raastuvanoikeuden pidettävä huolta siitä
ettei holhouksen tarpeessa oleva ole
holhoojaa vailla, sekä muutoin pidettävä
vaaria holhouksista. Holhouksen
vaarinpidossa tulee oikeudella olla apuna
holhouslautakunta, joka on
asetettava jokaiseen oikeuden tuomiopiiriin
kuuluvaan kuntaan. Samassa käräjäkunnassa
voi kunta yhtyä toisen kunnan kanssa samaksi
holhouslautakunta-alueeksi.
Holhouslautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja
vähintään kolme jäsentä (Holhouslaki 19/8
1898, 1:nen luku).

Holkka, kattolistoissa, ikkuna- ja
ovikehyksissä tavallinen koristeuurros.

Holl, Karl (s. 1866), saks.
kirkkohistoriantutkija, v:sta 1906 prof.
Berliinissä; tutkinut varsinkin uskonpuhdistuksen
aikakautta, erityisesti Lutherin käsityskantaa.

Hollannin kieli ja kirjallisuus. H:n
kieli, jota puhutaan Alankomaiden ja
Belgian germaanilaiskielisen väestön
keskuudessa, Etelä-Afrikassa,
paikoitellen Yhdysvalloissa ja Hollannin
siirtomaissa, on kehittynyt alafrankin
murteesta, joka on sukua lähinnä alasaksalle.
Kirjakieleksi se tuli 1100-luvulla.
Kirjallisuus alkaa käännöksillä, vars. ransk.
ritariromaanien. Ensim. merkittävämpi
teos on eläineepos ,,Reinaert de vos"
(n. 1260). Porvariston vaurastuessa
syntyy omasävyinen porvarillinen runous
(ks. Maerlant). Keskiajan
loppupuolella esiintyy mystillisiä kirjailijoita
kuten Jan van Ruysbroek. Humanismia
edustaa Erasmus Rotterdamilainen.
Vapaustaistelu Espanjaa vastaan ja
uskonpuhdistusajan mieltenkuohu synnytti
eloisan valtiollisen ja uskonnollisen
runouden. Hollannin valtiollinen ja
taiteellinen loistokausi 1600-luvulla oli myös
sen kirjallisuuden kulta-aikaa
(Vondel, Hooft, Huygens, Cats, Bredero),
niinikään tieteen (Grotius, ja vähän
myöhemmin Spinoza). 1600-luvun lopulla ja
1700-luvulla kirjallisuus menettää
kansallisen luonteensa. Uusi nousu alkaa
vasta v:n 1800 tienoilla (Bilderdijk,
Dekker, Kloos, Couperus, van Eeden).

Hollannin taide, itsenäisten
Alankomaiden taide (vrt. Flaamilainen
taide
). Sen suuruudenaika on
1600-luku. Rakennustaiteessa syntyy
it. renessanssivaikutuksen alainen, silti
kansallinen tyyli, jonka tunnusomaisin
piirre on paljaaksi jätetyt tiilipinnat ja
hakatusta luonnonkivestä tehdyt
koristeelliset oviaukot ja päädyt.
Kuuluisimmat rakennukset ovat Lieven de Keyn
tekemä Haarlemin teurastaja-ammattikunnan
talo, Jakob van Kampenin rakentama Amsterdamin
raatihuone ja Pieter Postin Mauritzhuis
(ks. kuvia art. Haarlem ja Amsterdam).
Maalaustaide oli luonteeltaan
porvarillista. Sen suuruus perustuu
terveeseen todellisuustajuun, luonnon, vars.
valon ja ilman sekä ihmiselämän
terävään havaitsemiseen. Maalaustaiteen
keskus on Amsterdam, jossa työskenteli
H. t:n hallitseva mestari Rembrandt.
Hänen rinnallaan on mainittava
haarlemilainen Frans Hals. Heidän jälkiään
seurasi joukko huomattavia mestareja,
kuten laatukuvamaalarit Terborch, Dirck
Hals, Steen, Vermeer, veljekset van
Ostade, Dou, van Mieris, Metsu,
de Hooch, maisemamaalarit van Goyen,
Ruisdael, Hobbema, Cuijp, merimaalarit
van de Cappelle ja Willem van de Velde,
eläinmaalaajat Wouwerman ja Potter
sekä hiljaiselokuvaajat Weenix ja van
Huysum. 1700-luku oli taantumuksen
aikaa, ja vasta 1800-luvulla alkaa uusi
nousu. vrt. Israels, Maris. ks.
kuvaliitettä Hollannin taidetta.

Hollanteri, paperimassan
hienontamiskone, jossa kuidut jauhautuvat
pyörivään rumpuun ja ammeen pohjaan
kiinnitettyjen terien välissä.

illustration placeholder

Hollanteri.



Hollanti. 1. Alankomaat (ks. t.). — 2.
Ent. kreivikunta, käsitti nyk. Pohjois- ja
Etelä-Hollannin maakunnat sekä osan
Pohjois-Brabantia. Alankomaiden
tasavallassa H. oli johtavassa asemassa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 22:05:30 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/1/0685.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free