Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 1295-1296 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Hyeenakoira-Hylkeet

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Monet meren h. kasvavat epätäydellisen
silmikoitumisen johdosta runkokunniksi.
Meduusain reunasta riippuu purjepalle,
jonka avulla eläin ui; tätä elintä ei ole
liuskameduusoilla (ks. t.).

Hyeenakoira (Lycaon pictus),
koiransukuinen, hyeenan näköinen, valkean-,
mustan- ja ruskeankirjava eläin, n. 60 cm
korkea. Asuu Saharan eteläpuolella olevilla
Afrikan aroilla. Elää laumoissa hätyyttäen
nautakarjaa, lampaita, antilooppeja.

Hyeenat (Hyeæna), petoeläinsuku,
raatoja syöviä yöeläimiä. Juovikas
hyeena (H. striata), joka elää
Pohjois-Afrikassa ja Lounais-Aasiassa, on
kellanharmaa, mustajuovainen, niskassa
karkea harja; ruumiin pituus n. 1 m,
hännän n. 40 cm. Hieman suurempi on
Itä- ja Etelä-Afrikan täplikäs hyeena
(H. ero-cuta), ruskeatäpläinen, harjaton.
Tämä laji joskus sieppaa lapsenkin.

Täplikäs hyeena.

Hyères [ijä’r], kylpyläkaup.
Ranskassa, lähes 20 km Toulonista itään.
22,000 as. Sen edustalla H.-saaret.

Hyfasis, erään Indus-virran lisäjoen
muin. nimi, Aleksanteri Suuren
Intian-retken päätekohta.

Hygieia (kreik.), kreik. tarustossa
terveydenjumalatar, Asklepioksen tytär.

Hygienia (kreik.), terveysoppi,
terveydenhoito.

Hygrografi (kreik.), itsemerkitsevä
kosteusmittari. — Hygrometri l.
hygroskooppi, kosteusmittari (ks. t.).
— Hygroskooppinen kosteus, se osa
kappaleen kosteuspitoisuudesta, mikä johtuu
ilman kosteudesta ja voidaan poistaa
säilyttämällä kappaletta aivan kuivassa
ilmassa. — Hygroskooppiset aineet
imevät vettä kosteasta ilmasta tai
nesteistä, esim. kloorikalsium, väkevöity
rikkihappo, fosforipentoksidi.

Hyksos, aasial. kansa, joka
1700-luvulla e. Kr. valloitti Egyptin.

Hylkeenkarvaverka, talvipäällysvaatekangas,
jonka hylkeennahkaa muistuttava pintakarva on
nukittamalla revitty kankaan pintaa peittävistä
kudejuoksuista,

Hylkeet (Phocidœ), heimo
eväjalkaisten l. hylje-eläinten lahkossa,
vesipetoeläimiä. Hampaat pieniä, poskihampaat
sahateräisiä. H:ta on kaikissa
lauhkean ja kylmän vyöhykkeen merissä
sekä jäännöseläiminä eräissä järvissä
(Laatokka, Saimaa, Kaspianmeri,
Baikal-järvi). Suomen vesissä eläviä lajeja

Norppa.

ovat: 1) norppa l. kiehkuraishylje
(Phoca fœtida), joka elää yleisenä
Jäämeressä, Suomen- ja Pohjanlahdessa, sekä
Laatokassa ja Saimaan vesistössä. Laatokan
hylje eroaa päämuodosta kapeamman, Saimaan
hylje leveämmän kallonsa puolesta,
2) kirjavahylje (Ph. vitulina),
Jäämeren rannoilla yleinen, Itämeren rannoilla
harvinainen, 3) halli l. harmaahylje
(Halichœrus grypus), edellisiä

1. Harmaahylje. 2. Grönlanninhylje.

suurempi, lähes 200 kg:n painoinen, yleinen
Suomen- ja Pohjanlahden ulkosaaristossa.
Pohjois-Jäämeren h:tä ovat grönlanninhylje
(Ph. grœnlandica), partahylje
(Ph. barbata), kuplahylje
(Cystophora cristata). Etelä-Jäämeressä
elävät m. m. kaulus-hylje (Lobodon
carcinophaga) ja pitkäkärsäinen merinorsu
(Macrorhinus leoninus). — H:tä
pyydetään niiden nahan ja rasvan takia sekä
niiden kalastukselle tekemän vahingon
— syövät kaloja, repivät verkkoja —
vuoksi. Meillä pyynti (etupäässä Vaasan
ja Viipurin lääneissä) tapahtuu
pääasiallisesti kevättalvella, jään ja
avoveden reunoilla. Tapporaha nyk. 30 mk.
V. 1924 sitä maksettiin 5,456 norpasta
ja 1,674 hallista. Saimaan hylje on rauhoitettu.

Hylkeenpyytäjä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>