Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Idestam-Ignatius
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Idestam [ī-], Fredrik (1838-1916),
suom. teollisuusmies. Per. 1865 Tampereelle
maamme ensim. puuhiomon, toisen Nokialle 1868
sekä 1885 Nokiaan niinikään ensim. sulfiittiselluloosatehtaan.
— Idestam, Gustaf Richard
(1832-1915), suom. lakimies, hovioikeudenneuvoksena
Turussa 1878-99, senaattorina oikeusosastossa
1899-1900. Toimitti 1902 uusitun painoksen v:n
1734 laista.
Idioelektrinen. Idioelektrisiksi
sanottiin ennen kappaleita, jotka
(eristämättöminä) voi hankaamalla saada
sähköisiksi. Vastakohta: anelektrinen.
Idiolatria (kreik.), itsensä jumaloiminen.
Idiomaattinen (kreik.), jollekin
kielelle ominainen. — Idiooma l. idiomi,
erikoisominaisuus, joka erottaa jonkin
kielimuodon muista; kieli tai murre.
Idiootti (kreik.), tylsämielinen. —
Idiotia, idiotismi, tylsämielisyys.
Idiopaattinen (kreik.) on tauti, joka
ilmenee omaperäisenä, itsenäisenä (eikä
toisen taudin jälki-ilmiönä tai ulkonaisen
loukkaantumisen seurauksena).
Idiosynkrasia (kreik.), eräissä
yksilöissä ilmenevä liikaherkkyys: pienet
lääkeannokset vaikuttavat myrkyttävästi,
mansikkain tai rapujen syönnistä
aiheutuu ihottumia tai kuumetta,
erinäisten eläinten koskettamisesta seuraa
sairaalloisia häiriöitä j. n. e.
Idman [īd-], Gustaf Rudolf
(s. 1857), suom. lääkäri, Tampereen
kaup.-lääkäri 1887-1906, lääkintäneuvos
1906-15, kunnallismies, porvarissäädyn
edustaja us. säätyvaltiopäivillä,
Duodecim-seuran perustajia. — Idman, Karl
Gustaf (s. 1885), diplomaatti, lakit,
toht., lähettiläänä Kööpenhaminassa
v:sta 1919, ulkoministerinä 1925. —
Idman, Nils, vanh. (1680-1750), suom.
pappi, sotapappina mukana us. suuren
pohjan sodan vaiheissa, m. m. Norjan-retkellä,
josta on kirjoittanut kertomuksen. — Idman,
Nils, nuor. (1716-90), ed. poika,
Huittisten kirkkoherra. Julk. 1774 teoksen,
jossa koettaa osoittaa suomen ja kreikan
kielten yhtäläisyyksiä.
Ido [ī-], esperanton pohjalla laadittu
kansainvälinen kieli.
Idokraasi, vesuviaani (ks. t.).
Idoli (kreik.), epäjumalan kuva,
jumaloitu ihminen.
Idomeneus, kreik. tarusankari, Troian
sodassa kreettalaisten johtaja.
Idria, kaup. Italiassa, lähellä
Etelä-Slaavian rajaa, elohopeaikaivoksia. 6,000 as.
Idrisi (1099-1146), arab. maantieteilijä,
jonka teos sisältää vanhimpia tietoja Suomesta.
Idumea ks. Edom.
Idun [ī-]. 1. Skand. myt.,
ikuisen nuoruuden jumalatar, Bragen puoliso. —
2. V. 1862 Tukholmassa perustettu
tieteellis-kaunokirjallis-taiteellinen seura.
— 3. Tukholmassa ilmestyvä naisten
viikkolehti, per. 1887.
Idus (lat.), roomalaisilla kuukauden
13:s tai 15:s päivä.
Idylli (kreik.), kertomarunouden laji,
joka kuvailee rauhallisen maalaiselämän
tapahtumia ja viehätystä. Kukoistanut
vars. ylikulttuurin aikoina ilmaisten
haaveellista luonnonikävää tav.
paimenrunouden muodossa. Esim. Goethen
,,Hermann und Dorothea", Runebergin
„Hanna". — I. merkitsee myös sievää,
sopusointuista olotilaa.
Idänpää-Heikkilä, Juhana
(1818-90), vanajalainen maanviljelijä,
talonpoikaissäädyn jäsenenä 1872-82.
Idätys ks. Siementarkastus.
i. e., lyh. lat. id est = se on.
Ies, puinen tai rautainen ajohärkien
vetolaite; kiinnitetään sarviin tai niskaan.
 |
Pari-ies. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
