Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 1367-1368 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ilmapyssy-Ilmatiede

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

aukkojen (stigmojen) kautta ovat
ulkoilman yhteydessä ja ruumiissa
haaraantuvat kaikkiin osiin. Niiden seiniä
vahvistavat spiraalikierteiset
kitiinipaksunnokset. — Useilla hämähäkkieläimillä
on i:n ohella n. s. i.-keuhkot,
pussimaiset muodostukset, joissa on
kirjanlehtiä muistuttavia poimuja. — Eräiden
vesihyönteisten i. ovat suljetut; niillä
kaasujen vaihto tapahtuu ruumiista
ulkonevissa ohutseinäisissä i.-k iduksissa,
joissa on runsaasti hienoja i:ia.

Ilmapyssy, ampuma-ase, jossa perään
sovitetusta säiliöstä lasketaan liipasimella
paineilmaa työntämään luotia ulos. Säiliö
täytetään joko i:yyn sovitetulla ilmapumpulla,
tai otetaan ilma paineilmajohdosta. Säiliö
riittää n. 20 laukaukseen.

Ilmapöhö, emfyseema, ilman
keräytyminen ihon alle, esim. kylkiluitten
murtuessa tai keuhkojen tai henkitorven
haavoittuessa, joskus myös kaasuja
kehittävien bakteerien toiminnan tuloksena.

Ilmarako (stoma), kasvin
päällysketossa oleva rakomainen soluväli
ympäröivine soluineen; välittää ulkoilman
ja kasvin sisässä olevan ilman yhteyttä.
Eniten on i:ja lehtien alapinnassa,
keskimäärin n. 100 joka mm²:lla.

A                B Lehden alapinnan päällyskettoa ilmarakoineen. A pinnalta, B poikkileikattuna.

Ilmarata, rata jolla kulkevat vaunut
riippuvat rattaistaan ilmassa teräsköyden
(köysirata) tai kiskojen
(riippurata) varassa.

Ilmarata (riippurata) Elberfeldissä.

Ilmarinen l. Ilmari, Kalevalan
päähenkilöitä; taitava seppä, taivaan
kannen ja Sammon tekijä, Pohjolan immen
puoliso. Merkinnyt alk. ilman jumalaa.

Ilmasota kehittyi maailmansodan
aikana. Eri maissa ilmailuvoimat
kasvoivat suuriksi armeijoiksi. Sodan
päättyessä kuului esim. englantilaisten
ilmailuvoimiin n. 30,000 upseeria, 264,000
miestä, 21,000 lentokonetta ja 103
ilmalaivaa. — Ilmailuvoimat voivat heti
sodan syttymishetkellä hyökätä vihollismaahan
hävittämään rautatiesiltoja ja keskuksia,
sotatarvikevarastoja, ruutitehtaita j. n. e.,
estämään mobilisointia ja saattamaan
vihollismaan koko toiminnan epäjärjestykseen.
Tämä tapahtuu voimakkaiden sekä räjähdys- että
palopommien avulla. Taisteluissa on
ilmailuvoimien tehtävänä lisäksi lähi- ja
kaukotiedustelu, tykkitulen ohjaus sekä
vihollisen lentokoneiden ja tykistöasemien
hävittäminen. vrt. Lentokone.

Ilmasto, ilmanala (ks. t.).

Ilmasto-oppi, klimatologia.
Yleinen i. käsittelee matemaattista ilmastoa
ja fysikaalisen ilmaston pääpiirteitä,
erikoinen i. jonkin paikkakunnan ilmastoa.

Ilmastovyöhykkeet. Maapallo on vanhoista
ajoista jaettu viiteen tähtitieteelliseen
vyöhykkeeseen, joita on samalla pidetty i:nä:
kuuma l. troopillinen vyöhyke
kääntöpiirien välissä, pohj. ja
etel. lauhkea vyöhyke
kääntöpiirien ja napapiirien välissä sekä
pohj. ja etel. kylmä vyöhyke
napapiirien sisäpuolella. Myöhemmin on
ilmastolliset vyöhykkeet määritelty
toisin, koska ilmasto riippuu muistakin
tekijöistä kuin auringon säteilystä.
Supanin erottamat i. ovat seuraavat:
kuuma vyöhyke +20°:n (C)
vuodenisotermien välissä, pohj.
ja etel, lauhkea vyöhyke +20°:n
ja 0°:n vuodenisotermien välissä, sekä
pohj. ja etel. kylmä vyöhyke,
joissa vuoden keskilämpö on alle 0°. Köppenin i.
ovat seuraavat: kuuma vyöhyke,
missä vuoden kaikkien kuukausien keskilämpö
on yli +20°, subtroopillinen vyöhyke,
4-11 kuukautta yli + 20°, lauhkea vyöhyke,
4-12 kuukautta +10°-20°, viileä vyöhyke,
1-4 kuukautta yli +10° ja kylmä vyöhyke,
kaikkien kuukausien lämpötila alle 0°.

Ilmasulku, ilmakaivon (ks. t.) osa.

Ilmateräs, erikoisteräs, pikateräs,
sisältää paitsi hiiltä myös wolframia, kromia y. m.;
karkenee jo kylmässä ilmavirrassa jäähdytettynä,
kun taas tavallinen hiiliteräs on karkaistava
veteen („vesiteräs").

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>