Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 1429-1430 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Iskuala-Islami

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

ensimmäinen) muita pontevampi (pää-i.).
— Iskuala, välimatka yhdestä iskusta
seuraavaan. I:t ovat joko tasajakoisia
tahi 3-jakoisia, saattavat olla keskenään
yhtäpitkiä tahi sopusuhtaisesti
vaihtelemalla eripitkiä (kolmi-, viisi- tai
vapaavaihtoisia). — Tekn. Männän i.,
matka, jonka höyrykoneen, polttomoottorin,
pumpun y. m. mäntä kulkee silinterin toisesta
päästä toiseen. Jos i:n pituus on s, ja
akselin kiertoluku minuutissa n, saadaan
männän sekuntinen keskinopeus c kaavasta

	ns
c =	——	.
	30

Iskuhaka, entraushaka, keveä,
5- tai 6-haarainen, ketjun tai köyden
päässä oleva ankkuri, joka purjesotalaivojen
aikana heitettiin vihollislaivan
partaaseen tai köysistöön pitämään laivaa
kiinni, kun siihen tehtiin ryntäys.

Iskukone, raudan ja teräksen
lujuuden tutkimiseen käytettävä kone.
Vanhemmanmallisissa on paino l. järkäle,
joka pudotetaan määräkorkeudelta
tutkittavalle esineelle (valurautalaatalle,
rautatiekiskolle y. m.); hyvyyden mittana
oli särkemiseen tai määrätyn taipuman
aikaansaamiseen käytetty työ (=
järkäleen paino × iskukorkeus). Uudemmissa
(Charpyn i:issa) on heilurivasara, jossa
asteikosta nähdään heilahduskulma ennen
ja jälkeen iskun: näistä lasketaan
vasaran nousukorkeus ja sitten käytettävissä
ollut ja jäljelle jäänyt työ. Näitten ero
on iskuun kulunut työ. Koekappale on
nelikulmainen lyhyt sauva, jonka
keskelle on porattu 4 mm:n reikä ja tästä
sahalla puhkaistu rako reunaan. Pala
lyödään i:ssa poikki. Käytetty työ
poikkipinnan cm²:iä kohti on aineen
iskunkestävyysluku. — Iskunkestävyys,
aineiden kestävyys iskuja ja täristystä
vastaan. Autto- ja lentokoneteollisuudessa
käytettäville aineille tärkeä ominaisuus.

Iskunlukija, mittauskoje, joka lukee
koneen iskujen luvun (kuva 1). — I:ihin
kuuluvat myöskin kierrosluvunmittarit,
joilla luetaan pyörivän akselin kierrosluvut.
Nämä ovat rakenteeltaan samanlaiset kuin

Kuva 1.

i:tkin, tai ovat ne varustetut kierukkaruuvilla
ja -pyörällä (kuva 2). Nämä mittarit ovat
n. s. totalisoivia. Voidakseen määrätä koneen
nopeuden (kierrosluku minuutissa), täytyy
myöskin mitata aika. Takometrit
näyttävät senhetkisen nopeuden (kierrosta
minuutissa); niiden toiminta perustuu
keskipakovoimaan. Takografi piirtää
käyrän (takogramman), josta kierrosluvun vaihtelut
näkyvät.

Kuva 2.

Iskusytytin ks. Granaatti.

Isla, José de (1703-81), esp.
kirjailija. Pääteos „Veli Gerundio” on
oivallinen satiirinen kuvaus esp.
papiston tavoista.

Islami (arab.), Muhammedin
perustama uskonto. I:ssa on runsaasti krist.
ja juut., jonkunverran myös muin.-arab.
ja parsilaisia aineksia. I:n opin ydin on
julistuksessa, että Allah on kaikkivaltias
luoja ja että Jumala on yksi. Tällä
hylätään arab. monijumalaisuus ja
kristinuskon kolminaisuusoppi. Allahin edessä
ihminen on vain orja, jonka on oltava
alistuvainen ja kuuliainen, mutta Allah
on myös armahtaja, joka antaa
uskovaiselle synnit anteeksi. Vain epäuskolle ei
ole anteeksiantoa. Yksistään i:n
tunnustajat pääsevät paratiisiin, jossa on
aistillisia nautintoja tarjolla, ja
yksistään uskottomat joutuvat kadotukseen.
Allahin tahdon ovat ilmoittaneet
profeetat, kuten Abraham, Mooses ja Jeesus
ja suurin kaikista, Muhammed, ja
sisältyy se Koraaniin (ks. t.). 700-luvulla
pääsi tämän rinnalle auktoriteetin arvoon
sunna l. uskonnolliseen
perinnäistietoon perustuvat määräykset sekä
yleisesti noudatettu tapa (consensus l.
idžma) selittää Koraania ja sunnaa. I:n
harjoittamiseen kuuluu viisi päätehtävää,
uskontunnustuksen lausuminen („ei ole
muuta Jumalaa kuin Allah ja Muhammed
on hänen profeettansa”), rukous, joka
tapahtuu viidesti vuorokaudessa, almujen
antaminen, paastoaminen ja pyhiinvaellus
Mekkaan. Lisäksi tulee taisteleminen
i:n levittämiseksi, mitä edistää i:n usko
peruuttamattomaan sallimukseen.
Monivaimoisuus on luvallinen; naista pidetään
alempiarvoisena olentona. Viinin
nauttiminen on kielletty, mutta ylemmissä
kansanluokissa ei kieltoa nykyisin
noudateta. Lepopäivä on perjantai. I:n
tunnustajia on Etu-Aasiassa, Iraanissa,
Turkestanissa, Intiassa (70 milj.),
Sunda-saarilla, Kiinassa, Afrikassa, Balkanin
niemimaalla ja Venäjällä, kaikkiaan
220 milj. I:n lahkoista ovat tärkeimmät
ši’iitit, ismaililaiset, druusilaiset, senusi,
vahhabiitit. vrt. myös Sufilaisuus.
[Goldziher (saks., 1906).]

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>