Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 1431-1432 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Islanninjäkälä-Islanti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Islanninjäkälä (Cetraria islandica),
5-10 cm korkea, ruskea, litteähaarainen,
karvareunainen pensasjäkälä, tyvi veripunainen.
Sisältää jäkälätärkkelystä, minkä vuoksi sitä
on Islannissa käytetty leivän lisänä; jonkun
verran lääkeaineena ja kotivärjäyksessä käytetty.

Islanninjäkälä.

Islannin kieli ja kirjallisuus.
Islannin kieli kuuluu skand. kieliin.
Alkuperältään se on muinais-norj. murteitten
sekoitusta. Sen kehityksessä on kaksi
pääjaksoa, uskonpuhdistus rajana,
muinaisislanti ja nykyisislanti, jotka
eroavat toisistaan äänneasultaan, mutta
ei sanottavasti oikeinkirjoitukseltaan.
Merkittävintä kirjallisuudessa on rikas
edda- ja skaldi-runous (vrt. Edda).
Skaldirunot ylistävät tav. jotain
hist. henkilöä, us. ruhtinasta, jonka
hovissa laulaja oleskelee. Ne ovat myös
nimeltä tunnettujen henkilöiden
(„skaldien”) sepittämiä. Kuuluisin skaldeista
oli Egil Skallagrímsson (ks. t.).
Varsin huomattava on myös suorasanainen
saga-kirjallisuus, joka on
sisällykseltään hist. tai myyt. laatua ja
muodoltaan taiteellista. Tärkeimmät ovat
Egilin-tarina ja Njálssaga. V:n 1200 vaiheilla
oli olemassa melkein kaikista Norjan
kuninkaista sagoja. Nämä kokoelmat ovat
olleet lähteinä Snorre Sturlasonin
„Heimskringlalle”. Tieteellisen kirjallisuuden
tuotteista on tärkein „Nuorempi eli
Snorren Edda” (ks. Edda). Islannin
kirjallisuuden suuruudenaika päättyy
1200-luvulla. Uskonpuhdistus toi
mukanaan uuden henkisen kohoamisen.
Kirjallisuus sai uskonnollisen leiman;
maallinen kirjallisuus herää vasta 1700-luvulla.
Kansalliset pyrinnöt astuvat etualalle.
Uusimmista kirjailijoista monet, kuten
Jóhann Sigurjónsson, Gunnar
Gunnarsson (ks. t.) ja Gudmundur
Kamban kirjoittavat useasti tanskaksi.

Islanti, Euroopan toiseksi suurin
saari, Atlantin valtameren pohjoisosassa,
n. 330 km Grönlannista ja 900 km
Skotlannista; 102,846 km², 98,000 as.
Suurimmaksi osaksi pengerylänköä, korkein
kohta Vatna Jökullin jäätikköalueella
(2,100 m). Vuoriperä tertiäärikauden
purkautuneita kivilajeja; tuliperäiset

Vaakuna.

voimat ovat yhä toiminnassa. I:n yli
100:sta tulivuoresta on 25:lla ollut
purkauksia hist. ajalla. Kuuluisin niistä on
Hekla. Tuliperäisyyttä todistavat myös
lukuisat kuumat lähteet, joista Geysir
mainittavin. Yli 13,000 km² jäätikköjen
peitossa, niistä 8,800 km² Vatna Jökullin
alueella. Ilmasto Golf-virran
vaikutuksesta leudompi kuin vastaavilla
leveysasteilla muualla; myrskyt ja sumut ovat
yleisiä. Maa on melkein metsätöntä;



rannikolla ja jokilaaksoissa on
laidunmaita, kuumien lähteiden ympärillä
viihtyvät eräät eteläiset ruohokasvit. Viljaa
ei voi viljellä. Asukkaat polveutuvat
norjalaisista; he ovat säilyttäneet useita
vanhoja tapoja. Kalastus, lampaanhoito
ja lintujen pyynti tärkeimmät elinkeinot.
Uskonto luterilainen. — Valtiomuoto. I. on
itsenäinen kuningaskunta, kuningas ja

Seydisfjördur, itärannikolla.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>