Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 5-6 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Istutusmaa-Italia

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

— 2. Kasvit. Sikiäimessä se emilehden
kohta, johon siemenaihe on kiinnittynyt.
— 3. Metallisorvissa hammastetuilla,
siirrettävillä kiinnitysleuoilla varustettu
kappale, johon sorvattava esine kiinnitetään.

Istutusmaa l. ymppimaa,
palkokasveja rehevästi kasvaneelta pellolta
otettu ruokamulta, joka sekoitetaan
toiseen peltoon, missä kyseissä oleva
palkokasvi ei muuten menesty. I:ta käytetään
vars. lupiininviljelyksessä.

Istutusrokko, rokotuksen seurauksena
ilmenevä rokko.

Isvolskij, Izvoljskij (ks. t.).

Itaka, n. s. Joonian saariin kuuluva
kalliosaari. Sankarieeposten mukaan
Odysseuksen kotimaa.

Italia, kuningaskunta Etelä-Euroopassa;
siihen kuuluvat Apenniinien ja Istrian niemimaat
sekä ympärillä olevista saarista Sardinia, Sisilia,
Elba y. m. länsirannikon saaret, Liparin- ja
Egadisaaret, eräitä Dalmatsian saaria; 312,568
km², 39 milj. as. (maailmansodan jälkeen

Vaakuna.

lisääntyi pinta-ala 25,958 km²:llä ja asukasluku
1,₆ milj. hengellä). Kolme maant. osaa: 1) Manner-I.
(Ylä-I.), johon luetaan Alpit, Po-joen laakso
ja Istria, 2) Niemimaa-I. (Keski- ja
Ala-L), jonka läpi Apenniinit kulkevat
ja jossa on alankoja vain Apulian niemimaalla ja
kapealla läntisellä rantakaistaleella;
Keski-Apenniinien länsiosassa on jono sammuneita
tulivuoria kraatterijärvineen; etelämpänä
Napolinlahden takana on toimiva Vesuviuksen
tulivuori; Kalabrian tiheät maanjäristykset ovat
niinikään maan tuliperäisyyden merkkejä;
3) Saari-I., jossa Liparinsaaret
erittäin tuliperäisiä; Sisiliassa Etna. —
Ilmastossa on suuria eroavaisuuksia;
Po-joen tasangolla on keskieuroopp.
mannerilmasto: kuumat kesät, kylmät talvet,
kesäsateet; Niemimaa- ja Saari-I:ssa on
subtroopillinen välimerenilmasto:
lämpimät kesät, lauhkeat talvet, ainavihanta
kasvillisuus, talvisateet. Kuuluisa
ihanasta talvi-ilmastostaan on Ligurian
rannikko, n. s. Riviera. Soisilla seuduilla
raivoaa malaaria. — Asukkaista
(siirtomaat mukaan luettuina 40,7 milj.)
500,000 eteläslaaveja, 250,000 saksalaisia,
100,000 ranskalaisia, 60,000 albaaneja,
20,000 kreikkalaisia, muut italialaisia. —
Uskonto room.-kat., muiden uskontojen
tunnustajia perin vähän. 21 yliopistoa.
— Pääelinkeino on maanviljelys, jota
paikoitellen harjoitetaan puutarhanhoitona.
Tärkeimpiä viljelyskasveja ovat vehnä,
maissi, riisi, puuvilla, öljypuu, etelänhedelmät,
viiniköynnös; viinintuotannossa voittaa I:n vain
Ranska, silkinviljelyksessä vain Japani ja Kiina.
Kalastus on tärkeä. Vuorityö vähäpätöistä,
Sisilian rikki ja Carraran marmori
tärkeimmät tuotteet. Teollisuuden eri
haaroista mainittavimmat: kutoma-, metalli-,
lasi-, savi-, marmori-, mosaiikkiteollisuus,
olkihattujen ja soittokojeiden valmistus.
Tärkeimmät vientitavarat: raakasilkki,
puuvillatavarat, hedelmät, silkkitavarat,
autot, hamppu, viini; tuontitavarat:
vehnä, puuvilla, kivihiili, villat,
kalat, rauta ja teräs, koneet. Raha:
1 lira = 100 centesimoa. — Hallitusmuoto.
I. on perustuslaillinen perinnöllinen
kuningaskunta. Eduskunta 2-kamarinen:
senaatti ja edustajakamari; edellisen
jäsenet nimittää kuningas, jälkimmäisen
jäsenet valitsee kansa. Äänioikeutettuja
ovat kaikki 21 v. täyttäneet miehet ja
naiset. — Siirtomaita. Aasiassa:
Rodos ja Dodekanes-saaret; Afrikassa:
Libya (Tripolitania), Eritrea ja Somalia
(I:n Somalimaa); yht. yli 2 milj. km²,
1,7 milj. as. Italian suojeluksen alainen
on pieni San Marinon tasavalta.

Historia. I:ssa on esihist. aikana
asunut useita nykyisin sukupuuttoon
kuolleita kansoja. Näistä ovat merkittävimmät
olleet ligurit Luoteis-Italiassa, etruskit
heistä etelään Tiber-jokeen sekä näiden
itä- ja eteläpuolella kautta niemimaan
indoeuroopp. kansoja, n. s. italiset kansat
(umbrilais-sabellilaiset ja latinalaiset),
kelttiläiset ja illyriläiset, kreikkalaiset
Etelä-Italiassa ja foinikialaiset saarilla.
Eräs lat. kaupunkivaltioista, Rooma,
kukisti naapurivaltiot ja valloitti
lopulta koko I:n. Latina voitti muut
kielet ja eri I:n kansat sulautuivat
roomalaisiin. — I:n merkitys väheni
300-luvulla j. Kr., kun Konstantinopoli tuli
pääkaupungiksi ja valtakunta jakautui 395
Länsi-Roomaan ja Itä-Roomaan.— I. kärsi
paljon kansainvaellusten aikana ja 476
kukistui Länsi-Rooman valtakunta.
Palkkajoukkojen päällikkö Odovakar
julistautui I:n kuninkaaksi halliten
v:een 493, jolloin itägoottien kuningas
Teoderik kukisti hänet. Vv. 535-53
Itä-Rooma valloitti I:n itägooteilta.
V. 568 langobardit tunkeutuivat Pohjois-
ja Keski-Italiaan anastaen 751
Itä-Roomalta myöskin Ravennan eksarkaatin.
Rooma säilyi heiltä frankkien väliintulon

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>