Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 15-16 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Itiölava-Itsesitova leikkuukone

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Itiökotelo (ascus), kotelosienillä ja
jäkälillä esiintyvä, yhdestä solusta muodostunut
itiöpesäke, jossa itiöt syntyvät vapaan
solumuodostuksen tietä.

Itiökoteloita ja lisärihmoja.

Itiölava ks. Itiökannatin.

Itiöperä ks. Itiökanta.

Itiöpesäke, itiökasvien itiöitä ympäröivä
suojus. Sanikkaisilla se syntyy lehdelle,
sammalilla i. perineen edustaa kasvin suvutonta
polvea, useilla alemmilla kasveilla se on emosolun
ketto, jonka sisässä tytärsolut, itiöt, ovat. —
I.-kotelo on vesisaniaisten
itiöpesäkeryhmiä ympäröivä paksu suojus.

Itiöpolvi, sammalten ja sanikkaisten
sukupolvenvuorottelussa esiintyvä
suvuton polvi, joka tuottaa itiöt. Sammalilla
se on itiöpesäke perineen, sanikkaisilla
varsinainen sanikkainen itse.

Itkuvirret, improvisoituja runoja,
joita sepitetään murheen ilmaisuksi ja
lauletaan (tav. häissä ja hautajaisissa)
osaksi miltei lukien itkun säestämällä
nuotilla. Esittäjinä ovat jokseenkin
aina naiset. Suomensukuisilta kansoilta,
esim. karjalaisilta ja inkeriläisiltä, on
saatu i:iä runsaasti. Niissä on
huomattavissa jonkunlainen rytmi, vaikkei
johdonmukaista runomittaa. Kaunistuskeinoina
ovat alkusointu, kerto ja kuvakieli.

Ito, Hirobumi (1841-1909), jap.
valtiomies, ruhtinas, uudenaikaisen jap.
suurvalta-aseman luojia. Neljästi
pääministerinä 1885-1901, hailintomiehenä
Koreassa 1906-09, jolloin murhattiin.

H. Ito.

Itroli, sitruunahappoinen hopea,
antiseptinen.

Itsehallinto ks. Hallinto.

Itseisarvo, se positiivinen luku, joka
saadaan, kun luvun etumerkki jätetään
pois; positiivisen tai negatiivisen luvun
a:n i. merkitään |a|.

Itsellinen, maaseudun tilattomaan
väestöön kuuluva henkilö, joka elää
tilapäisestä ansiosta.

Itseluovuttava leikkuukone, viljan
leikkuukone, joka leikkaa, kokoo ja
luovuttaa viljan jalallisina sidottavaksi.
Työmäärä 4-5 ha päivässä.

Itsemurha. I:ia tapahtui Suomessa
378 v. 1913, 359 v. 1922 ollen 1922
itsemurhaajista 282 miehiä. I:ia tehtiin
keskiväkiluvun 1 milj. henkeä kohti:

	1871-75	1901-05
Suomessa . . .	29	55
Englannissa . . .	66	103
Irlannissa . . .	18	33
Italiassa . . .	35	63
Ruotsissa . . .	81	124
Ranskassa . . .	144	228
Saksassa . . . (1881-85)	211	212
Norjassa . . .	75	64
Tanskassa . . .	243	227

Rangaistus i.-yrityksestä on poistettu
muualta paitsi engl.-amer. lainsäädännöstä.
I:aan yllyttäjä tai siinä avustaja
on useissa maissa rangaistuksen alainen.
Kirkkolakimme määräys itsemurhaajan
,,hiljaisesta hautaamisesta" on kumottu
asetuksella v:lta 1910.

Itsenäinen kotipaikkaoikeus ks.
Kotipaikkaoikeus.

Itsenäisyysmiehet. 1. Henkilöt, jotka
1700-luvun loppupuolella harrastivat
Suomen irroittamista Ruotsista ja sen
muodostamista itsenäiseksi, Venäjän
suojeluksen alaiseksi valtioksi. Ajatuksella
oli kannattajia yksistään Suomen
aateliston keskuudessa. Sen alkuunpanija oli
Y. M. Sprengtporten, muista huomattavimmat
olivat A. J. Jägerhorn, R. V. de Geer, K. H.
Klick, L. R. Glansenstjerna ja G. V. Ladau.
Anjalan liiton hajottua useat i. pakenivat
Venäjälle. — 2. Maailmansodan aikana ja
osittain jo ennen sitä virinneen
itsenäisyysajatuksen kannattajat.

Itsenäisyyspäivä, jouluk. 6:s,
Suomen itsenäiseksi valtioksi julistamisen
vuosipäivä. — Valtioneuvoston päätöksellä
20/11 1919 määrättiin, että jouluk.
6 päivää oli vuosittain vietettävä Suomen
itsenäiseksi julistautumisen vuosipäivänä;
kirkoissa, on pidettävä jumalanpalvelus,
julkiset rakennukset liputettava,
virastoissa, tuomioistuimissa ja kouluissa
ei työskennellä. vrt. Kansalliset
juhlapäivät.

Itsepuolustus, hätävarjelus (ks. t.).

Itsesaastutus, onania, ulkonaisten
siitinelinten kiihoittaminen hypistelemällä niitä.

Itsesitova leikkuukone, viljan
leikkuukone, joka leikkaa, kokoaa ja lisäksi
sitoo viljan jalallisiin. Soveltuu vehnän,
kauran, ohran y. m., mutta ei niin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>