- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
23-24

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Itä-Karjalan Komitea-Itä-Rooma

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Itä-Karjalan Komitea ks. Karjalan
Kansalaisliitto.

Itä-Karjalan Maanviljelysseura, per. 1893.

Itä-Kiinan meri (kiin. Tung-Hai),
Aasian itärannikolla oleva, Riu-kiu-saarten
ja Formosan paartama rantameri.

Itämaat. 1. Alaltaan epämääräinen
maant. käsite; tavallisimmin sillä
tarkoitetaan Etu-Aasiaa ja Egyptiä. —
2. Varhemmalla keskiajalla Suomen nimitys.

Itämainen kirkko, kreikkalaiskatolinen kirkko.

Itämainen kysymys, kysymys vaikeuksien
ratkaisemisesta, joita Turkin valtakunta on
tuottanut Euroopan valtiotaidolle.

Itämainen sota, Krimin sota,
Turkin, Englannin, Ranskan (ja Sardinian)
Venäjää vastaan enimmäkseen Krimillä
1853-56 käymä sota. Aiheutui Venäjän
aikomuksesta lisätä vaikutusvaltaansa
Turkin valtakunnassa. Sodan tärkein
tapaus oli Sevastopolin piiritys ja
valloittaminen 1855. V. 1854 engl.-ransk.
laivasto liikkui Suomen vesillä anastaen
kauppalaivoja ja hävittäen satamapaikkoja
sekä valloittaen Bomarsundin linnoituksen.
Seur. kesänä pommitettiin m. m. Viaporia.
Rauha tehtiin Pariisissa 1856. vrt.
Turkki. [Schulman (1905).]

Itämerenlaivuri, laivuri, joka on
laillisesti pätevä päälliköksi kaikkiin
konevoimalla kulkeviin rannikko- ja
sisävesien lastialuksiin sekä eräin
rajoituksin lyhytmatkaisiin kone- ja
purjevoimalla kulkeviin merilastialuksiin
ynnä sisävesien matkustaja-aluksiin.

Itämerenmaakunnat, Inkerin,
Viron, Liivin- ja Kuurinmaan ent.
yhteisnimitys.

Itämerensuomalaiset kansat l.
länsisuomalaiset kansat, suomalaiset,
karjalaiset ja aunukselaiset, vepsäläiset,
vatjalaiset, virolaiset, liiviläiset.

Itämeri, Pohjois- ja Keski-Euroopan
välillä oleva sisämeri, joka Juutinrauman,
Ison- ja Vähän-Beltin kautta on
yhteydessä Kattegatin kanssa.
Tärkeimmät lahdet ja mutkat: Kielin ja
Mecklenburgin (Lyypekin) mutkat Tanskan
saarten eteläpuolella, Rügenin itäpuolella
Pommerin mutka, mistä Usedom ja
Wollin erottavat Stettiner Hafun; siitä
itään Danzigin mutka, Frisches Haff ja
Kurisches Haff, sitten Riian-, Suomen- ja
Pohjanlahdet. Syvin kohta, 463 m, on
n. 100 km Gotlannista pohjoisluoteeseen;
Gotlannin itäpuolella on 249 m syvä
kohta, muualla syvyys alle 200 m.
Suolanpitoisuus pinnalla pieni aleten
nopeasti itään päin: Tanskan salmien
lähellä 16 0/00, Bornholman luona 8 0/00,
Ahvenanmeressä 5,5 0/00, Pohjanlahden
pohjoisperukassa 2 0/00. Pohjakerrosten vesi
jonkun verran suolaisempaa. Vuorovedet
vain vähän huomattavissa: nousuveden
korkeus Kielissä 7 cm, Riiassa vain 0,5 cm.

Itäminen, siemenen kasviaiheen
kehittyminen itukasviksi.

Itämisprosentti, se lukumäärä
siemeniä, joka kustakin 100:sta itämään
asetetusta siemenestä kullekin eri
kasvilajille -määrättynä idätysaikana kykenee
antamaan terveet idut.

Itämisteho, itämisenergia,
prosenttiluku, joka osoittaa idätysajan
ensimmäisenä kolmanneksena itäneiden
siementen prosenttimäärän.

Itäniemi, Kap Dežnev, Aasian
itäisin niemi Tšuktsien niemimaalla
Beringin-salmen varrella 169° 44’ länt. pit.

Itä-Preussi, Preussin koillisin
maakunta, v:sta 1919 n. s. puolalaisen
käytävän erottama muusta Saksasta, 38,573
km2, 2,3 milj. as. Yhteyttä muun
valtakunnan kanssa välittävät rautatiet (Puola
on Versaillesin sopimuksen mukaan
velvollinen myöntämään läpikulkuvapauden),
jokapäiväinen laivayhteys Swinemünde-Pillau
sekä merenalainen puhelin- ja sähkölennätinkaapeli
(Leba-Tenkitten, 170 km). Pääkaup.
Königsberg. — I.-P. on alk. ollut
liettualaisten ja sukupuuttoon kuolleiden
preussilaisten asuma. Viimemainitut kukisti
saks. ritarikunta 1283. Tuli Puolan alaiseksi
herttuakunnaksi 1525, joutui 1618
Brandenburgille; 1660 tunnustettiin Preussin
suvereniteetti. V. 1919 I.-P. menetti
Memelin alueen ja lounaassa olevan
Soldaun, mutta siihen liitettiin Saksalle
jäänyt Länsi-Preussin koillisosa.
Maailmansodan alussa elok. 1914 saksalaiset
voittivat I.-P:iin tunkeutuneet
venäläiset Tannenbergin ja Masurian järvien
taisteluissa.

Itä-Rooma, Bysanttilainen l.
Kreikkalainen keisarikunta,

toinen niistä valtakunnista,
joihin Rooman valtakunta jakautui
395. Se käsitti aas. provinssit,
Balkanin niemimaan (Illyriasta vain
itäosan), Libyan ja Egyptin.
Pääkaupunkina oli Konstantinopoli.
Justinianus I:n aika (527-65) oli ulkonaisesti
loistava; silloin valtakunta laajeni
Italiassa ja Afrikassa. Jo hänen
seuraajansa Justinus II:n aikana (565-78)


<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 22:05:32 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/2/0026.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free