Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 25-26 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Itä-Rumeelia-Itävalta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

menetettiin osia Italiasta ja Herakleios
(610-41) menetti arabialaisille Syyrian ja
Egyptin ja luoteisosan valtakuntaa
kroaateille ja serbialaisille. Leo III
(717-41) aiheutti kuvariidan (ks. t.).
Makedonialaiseen hallitsijasukuun
(867-1056) kuuluva Johannes Tsimiskes
(969-976) valloitti arabialaisilta Syyrian,
Basileios II (976-1025) valloitti
Bulgaarian 1018. V. 1054 länsimainen ja
itämainen kirkko lopullisesti erosivat.
Komnenoksen hallitsijasuvun (1056-1204)
aikana menetettiin aas. alueita
seldšukeille ja valtakunta muutenkin
rappeutui; kirjallisuus sitävastoin kukoisti.
V. 1203 ransk. ristiretkeilijät prinssi
Aleksioksen pyynnöstä tekivät hänen
valtaistuimelta syöstyn isänsä jälleen
hallitsijaksi (Aleksioksen kanssahallitsijaksi),
mutta kun heille annettuja
lupauksia ei täytetty, he murhasivat
keisarit ja ryöstivät Konstantinopolin.
I.-R:n keisarikunnan sijaan perustettiin
Latinalainen keisarikunta
1204, mutta 1261 sen valloitti Nikaian
keisari Mikael VIII Palaiologos, joka
uudisti I.-R:n keisarikunnan.
Palaiologosten suvun aikana (1261-1453)
turkkilaiset valloittivat 1361
Adrianopolin ja vihdoin 1453 Konstantinopolin.
Viimeinen keisari Konstantinos XI kaatui
taistelussa. Seur. vuosina menetettiin vielä
jäljelläolevat alueet. [Roth (saks., 1904).]

Itä-Rumeelia, Bulgaariassa, Balkanin
vuorten eteläpuolella oleva hedelmällinen
alanko. Kuulunut Turkille, sai 1878
autonomian, liittyi Bulgaariaan 1885.

Itä-Turkestan, Keski-Aasiassa
Kuenlunin, Pamirin, Tianšanin ja
Gobi’n-erämaan ympäröimä alue, osa kiinalaista
Sinkiang-maakuntaa. 1,100 m korkeata
ylätasankoa, jonka halki juoksee
Tarim-joki. Keskiosa lentohiekkaerämaata
(Taklamakan), reunaseudut keinokastelun
avulla viljelyskelpoisia. Asukkaat
kirgiisejä, kalmukkeja, mongoleja,
kiinalaisia, turkkilaisia.

Itävallan arkkiherttuakunnat, Ala-Itävallan
ja Ylä-Itävallan ent. yhteinen nimi.

Itävallan perintösota
ks. Itävalta, hist.

Itävalta, liittotasavalta
Keski-Euroopassa; 83,533 km², 6,540,000 as. (1923),
käsittää pääosan ent. Itävalta-Unkarin
saks. asutusalueesta ja jakautuu
seuraaviin itsehallinnollisiin „liittomaihin":
Ylä-L, Ala-L, Salzburg, Steiermark,
Kärnten, Tiroli, Vorarlberg, Burgenland
ja liittovaltion pääkaup. Wien;
viimeksimainitussa on 1,867,000 as. eli
lähes 29 % koko valtion asukasluvusta.
Suurin osa maata on alppien täyttämää,
pohjoisosassa on Tonavan laakso. —

Vaakuna.

Asukkaiden suuri enemmistö saksalaisia;
Wienissä myös tšekkejä, Kärntenissä sloveenit
huomattavana vähemmistönä. — Pääelinkeino
maanviljelys, viljellyn maan pinta-ala
16,500 km², josta enemmän kuin puolet
Ala-I:ssa ja lähes 1/4 Ylä-I:ssa.
Vuoristossa hoidetaan runsaasti karjaa, mutta
tuotteet eivät kumminkaan riitä maan
omiksi tarpeiksi. Metsänhoito tärkeätä:
metsän peitossa yli kolmannes maasta.
Vuorityö tuottaa rautaa, rusko- ja
kivihiiltä, kuparia, sinkkiä, lyijyä, grafiittia,
suolaa; rautamalmia lukuunottamatta ei
tuotanto riitä täyttämään kotimaista
kulutusta, kivihiiltä esim. saadaan vain
1/7 kulutuksesta. Teollisuus monipuolista,
sen pääpaikka Wien; rauta-, kone-,
puuvilla-, villa-, paperi-, puu-, mylly-,
panimo- ja kemiallinen teollisuus
tärkeimmät. — Yliopistoja 3 (Wien, Graz,
Innsbruck), tekn. korkeakouluja 2 (Wien,
Graz). Uskonnonvapaus täydellinen,
94,5 % väestöstä room.-katolisia.
— Raha 1 šillinki = 100 groššenia.
— Valtiomuoto. Kullakin liittomaalla
on oma eduskuntansa, joka valitaan yleisellä
äänioikeudella ja jonka ratkaistavissa ovat
maanviljelystä, opetusta, kirkollisia asioita,
hyväntekeväisyyttä ja yleisiä töitä
koskevat kysymykset. Koko valtion lakiasäätävä
laitos on liittokokous, joka jakautuu
2:een kamariin: liittomaiden eduskuntain
valitsemaan liittoneuvostoon ja
kaikkien 20 v. täyttäneiden kansalaisten
yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella
valitsemaan kansallisneuvostoon.
Presidentti valitaan 4 v:ksi, vaalin
suorittaa liittokokous yhteisessä istunnossa.
Presidentin ohella on toimeenpanevana
valtiovaltana liittohallitus, jonka
jäsenet kansallisneuvosto valitsee. — S:t
Germainin rauhansopimuksen mukaan on vakinainen
asevelvollisuus lakkautettu; vapaaehtoisessa
armeijassa saa olla korkeintaan 30,000
miestä, upseerit mukaanluettuina.

Historia. I. on syntynyt Kaarle
Suuren avaareja vastaan 790-luvulla
perustamasta Ostmark-nimisestä kreivikunnasta,
unkarilaisten käsissä n. 900-955.
Vv. 976-1246 Ostmark oli Babenbergin
suvun hallussa, aluksi Baijerin lääninä,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>