- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
33-34

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - J-Jaava

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

J


J, euroopp.-lat, kirjaimiston
kymmenes, i:stä muodostunut kirjain,
latinassa tullut yleisempään käytäntöön
vasta keskiajalla; kem. = jodi, fys. = jouli.

Jaabæk [jōbek], Sören
Pedersen
(1814-94), norj. poliitikko, ajoi
talonpoikien etuja. Per. 1865 Talonpoikien
Ystävien seuran; toimitti 1865-79 sen
äänenkannattajaa Folketidendeä; yhtyi
ryhmineen Sverdrupin ja Uelandin
reformipuolueeseen, jolloin n. s.
vasemmistopuolue syntyi.

Jaakari (ruots.), kolmionmuotoinen
kokkapurje keulamaston prammitaakissa.

Jaaki, hirsihaka (ks. t.).

Jaakkima. 1. Kunta Viipurin
läänissä, Laatokan rannalla; 5-luokkainen
yhteiskoulu. V. 1924 muodostui J:n
kirkonkylä Lahdenpohjan
kauppalaksi. V. 1911 yhdistettiin Lahdenpohja
4 km pitkällä sivuradalla Karjalan rataan.
523,6 km2, 9,820 as. (1925). —
2. Samanniminen rautatieasema J:n pitäjässä,
138 km Viipurista, 40 km Sortavalasta.

Jaakko (engl. James), Englannin
kuninkaita. — 1. J. I (1566-1625),
Maria Stuartin ja Henry Darnleyn poika,
tuli Skotlannin kuninkaaksi 1567,
hallitsi v:sta 1578, Englannin hallitsijana
Elisabetin jälkeen v:sta 1603.
Katolilaisten vainoaminen aiheutti häntä
vastaan n. s. ruutisalaliiton (1605); pyrki
rajoittamaan parlamentin valtaa. —
2. J. II (1633-1701), hallitsi veljensä
Kaarle II:n jälkeen 1685-88. Pyrki
saattamaan voimaan itsevaltiuden ja
katolisuuden. Menetti kruununsa
vävylleen Vilhelm Oranialaiselle.

Jaakko Frans Edvard
(1688-1766), engl. kruununtavoittelija l.
pretendentti, kuningas Jaakko II:n poika
(Jaakko III). Yritti anastaa
Englannin valtaistuimen 1706 ja 1715-16.

Jaakko Ulfinpoika (k. 1521),
Upsalan arkkipiispa 1470-1514, unionin
kannattaja.

Jaakob (hepr.), patriarkka, Iisakin ja
Rebekan poika, kahdentoista poikansa
kautta Israelin varsinainen kantaisä.
Vaimot Lea ja Rakel.
Jaakob, vanhempi, Sebedeuksen
poika, apostoli, Johanneksen veli;
mestattu 44. — Jaakob, nuorempi,
Alfeuksen poika, apostoli. — Jaakob,
„Herran veli", Marian ja Joosefin poika,
Jerusalemin alkuseurakunnan johtomiehiä,
ehkä piispa. Kuoli marttyyrinä 60-luvulla.

Jaakobin kirje, U:n T:n yleisiä l.
n. s. katolisia kirjeitä. Ei liene Jaakobin
,,Herran veljen" (ks. t.) kirjoittama,
vaan otaksuttavasti syntynyt vasta n. v. 100.

Jaakson, Jüri (s. 1870), Viron
riigivanem 1924-25. Oikeusministerinä
1918-20. Kuuluu kansanpuolueeseen.

Jaala, kunta Uudenmaan läänin
koilliskolkassa, Hämeen kaakkoisosassa.
Mäntyharjun reitin alaosan järvien
ympärillä; Verlan puuhiomo ja pahvitehdas;
360,7 km2, 3,769 as. (1925).

Jaala, 2- tai 3-mastoinen, kahvelipurjeilla
varustettu alus, jossa ei ole toppipurjetta.

Jaama (saks. Jamburg, nyk.
Kingisep), kaup. Venäjällä,
Länsi-Inkerissä, Laukaanjoen varrella;
vanha linnoitus; ruotsalaisten
hallussa 1612-1703.

Jaarli (ruots.), Skandinaavian
valtakunnissa keskiaikana (Ruotsissa
1200-luvulla) kuninkaan korkein virkamies.

Jaava, Java, pienin mutta
tärkein Malaijien saariston
Isoista-Sundasaarista; 121,622 km2,
35 milj. as. N. 45 tulivuorta, niistä monet
vielä toimivia. Ilmasto troopillinen,
sateentulo runsas. Kasvimaant. J. kuuluu int.
monsuunialueeseen. Alangolla ja vuorten
alarinteillä n. 2,500 m:n korkeuteen saakka
kasvaa sademetsiä, sisämaassa on myös
savanneja; itäosalle ominaisia ovat
teak- ja kasuarmametsät sekä monet austr.
kasvilajit. Eläimistö rikas: m. m. oranki,
norsu, sarvikuono, tapiiri, tiikeri,
lentävä koira, riikinkukko, pelikaaneja,
papukaijoja, salangaani, krokotiilejä,
kilpikonnia, jättiläiskäärmeitä.
Asukkaat malaijilaisia kansoja; lännessä
sundalaiset, keskellä jaavalaiset, idässä
madoerit, kaikki muhamettilaisia;
näiden ohella kiinalaisia, japanilaisia,
arabialaisia, eurooppalaisia. Pääelinkeino on
maanviljelys: riisiä, sokeria, kahvia,
tupakkaa, kopraa, teetä, kiinankuorta,
mausteita. Pääkaup. Batavia.
Ennen eurooppalaisten tuloa oli saarella
itsenäisiä malaijilaisia valtakuntia;
1400-luvulla toivat arabialaiset valloittajat
islamin uskon; 1522 tulivat portugalilaiset
kauppamiehet, 1600-luvun alussa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 17:50:09 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/2/0033.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free