Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 41-42 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Jakobiinilakki-Jalapajuuri

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Jakobiinilakki, fryygialaislakki (ks. t.).

Jakobiinit, kiihkein vallankumouspuolue
Ranskassa v:sta 1789. Sai nimensä klubista,
joka kokoontui Pariisissa ent. dominikaani- l.
jakobiini-luostariin. J. saivat aikaan kuninkaan
mestauksen ja hirmuvallan. Menettivät
merkityksensä johtajansa Robespierren
kukistuessa 1794.

Jakobiitit. 1. Uskonnollinen
lahkokunta. ks. Monofysiitit. — 2. Ne
Stuartien kannattajat, jotka Jaakko II:n
tultua 1688 karkoitetuksi koettivat
hankkia Stuarteille takaisin Englannin
kruunua.

Jakobson, Carl Robert (1841-82),
vir. koulunopettaja, Viron kansallisen
liikkeen johtomiehiä, Sakala-lehden
toimittaja v:sta 1878. Ajoi siinä
laajempien kansankerrosten vapauttamista
Itämerenmaakuntien etuoikeutettujen
säätyjen valtiollisesta, taloudellisesta ja
sivistyksellisestä holhouksesta.

Jakoisuus l. jakautuvaisuus
ks. Jaollisuus.

Jakokirja ks. Maanjako ja
Perinnönjako.

Jakokoje, koje jolla piirretään
lämpömittarien, ilmapuntarien y. m. fys., tähtit.
ja kem. kojeiden asteikkoja. J:n
perustana on tarkka mikrometriruuvi.
Tarkimmilla j:illa voidaan kaivertaa 5,000
piirtoa 1 mm:n pituudelle.

Jakokoski, rautatieasema
Joensuun-Nurmeksen rataosalla,
24 km Joensuusta.

Jakokunta ks. Maanjako. —
Jakolait, asetukset, jotka sisältävät
maanjaon toimittamista ja siitä
johtuvia oikeussuhteita järjestävät
oikeussäännökset (Asetus jakolaitoksesta
13/10 l916; Asetus menettelystä
maanmittaustoimituksissa 13/10 1916). —
Jakolaitos ks. Maanjako.

Jakolasku tarkoittaa toisen tekijän
(k) etsimistä, kun tulo (a) ja toinen
tekijä (b) tunnetaan. Tuloa a sanotaan
tällöin jaettavaksi, tunnettua tekijää
b jakajaksi ja haettua tekijää

	a
k =	—	näiden osamääräksi.
	b	</table> a Merkitään — tai a:b. Jos kaikki kolme b </table> lukua ovat kokonaisia, sanotaan jaon menevän tasan; muussa tapauksessa osamäärä on kahden kokonaisluvun välillä n<k<n+1. Suuretta r = a—nb sanotaan silloin jakojäännökseksi; se on <b. Jakoluettelo, irtaimen omaisuuden ulosmittauksessa eräissä tapauksissa ulosottomiehen laadittava luettelo, miten ulosmittauksessa saadut varat on velkojain kesken jaettava (Ulosottolaki 6:3-6). — Jakoraja ks. Maanjako. Jakorauta, haritusrauta. ks. Harittaminen. Jakosienet, bakteerit (ks. t.). Jaksartes, Sir-Darjan entinen nimi. Jakso (periodi, sykkeli), matem., fys., tähtit. Jaksollinen on ilmiö, joka määrätyn ajan, j:n, kuluttua on palannut alkuvaiheeseensa ja toistuu jokaisen seuraavan yhtä pitkän ajan kuluessa, esim. heilahdusliike, värähtelyt, auringonpilkut. Jaksollisessa desimaaliluvussa samat perättäiset luvut toistuvat rajattomasti; ne muodostavat desimaaliluvun j:n, esim. 27 luvussa 3,272727 . . . — Ajanlaskun j:ista tärkeimmät ovat sunnuntaikirjain-j. l. auringon j., 28 v., minkä kuluttua kuukauden päivät sattuvat jälleen samoina viikonpäivinä, kuun j. l. enneadekaeteerinen j., 19 v., jonka kuluttua kuun vaiheet sattuvat samoina kuukaudenpäivinä. Nämä yhteisesti muodostavat pääsiäis-j:n l. suuren vuoden (28X19 = 532 -v.). Nämä yhdessä 15-vuotisen indiktsioni-j:n (mikä ei ole missään suhteessa tähtit. ilmiöihin) kanssa muodostavat n. s. juliaanisen j:n. Jaksolliset funktsionit, funktsionit, joilla on jakso. Tärkeimmät j. f. ovat trigonometriset funktsionit. vrt. Trigonometria. Jakubu, kaup. Pohjois-Nigeriassa Englannin Länsi-Afrikassa. 50,000 as. Jakutsk [-u’-], Jakuuttien neuvostotasavallan pääkaup. Lenan varrella. 7,000 as. Jakuutit, turk.-tat. kansa Itä-Siperiassa, nimellisesti kreikkalaiskatolisia. Ovat säilyttäneet hyvin kansallisuutensa. Harjoittavat karjanhoitoa, maanviljelystä, metsästystä ja kalastusta. — Jakuuttien tasavalta, itsehallinta-oikeutta nauttiva sosialistinen neuvostotasavalta Itä-Siperiassa, Lena-joen kahden puolen, muodostettu 1922; 3,983,000 km2, 300,000 as. Pohjoisosa tundraa. Asukkaat jakuutteja, tunguuseja, lamuutteja, tšuktseja, venäläisiä. Pääkaup. Jakutsk. Jalansuutelu, Itämailla vanhastaan tavallinen kunnioituksen ja alistumisen osoitus. Euroopassa Rooman keisarien, myöh. paavien käytäntöön ottama. << prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >> Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >> https://runeberg.org/pieni/2/0037.html