Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 45-46 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Jalkapuu-Jalokaasu

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Jalkapallopeliä. Pallo on syötetty katsojan suuntaan. Molemmat hyökkääjät potkaisseet harhaan.         Maalivahti.         Puolustaja.         Puolustaja.         Hyökkääjiä.

Jalkapallo, pallopeli kahden
joukkueen kesken. Peliin ottaa kummaltakin
puolen osaa 11 miestä: 5 hyökkääjää,
3 tukimiestä, 2 puolustajaa ja 1
maalinvahti. Ilmalla täytetty, nahalla
päällystetty kumipallo on ympärimitaten
69-71 cm ja painaa 370-430 g.
Kansainvälisissä kilpailuissa pelikentän suuruus
on 100-110 X 64-75 m. Maalin leveys on
7,3 m ja korkeus 2,45 m. Otteluaika on
90 min., siinä kaksi 45 minuutin erää.
Ainoastaan maalinvahti saa käsin
koskettaa palloon, muut vain jaloin.
Se puolue voittaa, joka saa useamman kerran
pallon vastapuolueen maaliin. —
Anglosaksilaisissa maissa pelataan myös n. s.
käsinryöstöpeliä (foofball rugby), jolloin
saa palloa kuljettaa myös käsin. —
Englannin Jalkapalloliitto perustettiin
1863, Kansainvälinen Jalkapalloliitto
1904, Suomen Palloliitto 1907.

Jalkapuu, kaksi rangaistustarkoituksessa
kirkkoihin asetettua puuta, joissa
oleviin koloihin rangaistava kytkettiin
jaloistaan kiinni istumaan häpeäpenkissä.
Tämä häväistysrangaistus poistettiin
15/5 1848 annetulla asetuksella.

Jalkapuu.

Jalkapöhö, sydän- ja munuaistaudeissa
ilmenevä jalkaterän ja säären turvotus.
— Jalkapöytä, jalkaterän yläpuoli.

Jalkaväentykki, ennen käytetty
keveä kenttätykki, jota jalkaväki voi
kuljettaa kantamalla mukanansa (esim.
Kustaa II Aadolfin nahkatykit).
vrt. Tykki.

Jalkineteollisuus, J:ssa valmistuksen
eri vaiheet ovat suunnilleen samat:
nahkavarastosta annetaan päällisnahka,
josta leikkaaja käsin mallin mukaan tai
leikkuukoneella leikkaa päällisen eri
osat. Vuoriaineet leikataan samoin.
Erityisissä koneissa ommellaan osat kokoon,
samoin niihin napit, koukut ja sirkat.
Tämän jälkeen ne joutuvat pinnausosastoon,
jonne myös pohjanleikkuuosastosta on saatu
leikkuukoneissa (kuva 1) leikatut pohjat ja
välipohjat. Välipohja ja päälliset asetetaan
väliaikaisesti lestille ja päällinen pingoitetaan
päällevetokoneella (kuva 2) lestille ja kiinnitetään
väliaikaisesti pinnauskoneella välipohjaan
ja lestiin. Pohjaus suoritetaan pohjausosastossa.
Hienommat ja lujemmat jalkineet varustetaan
reunahihnalla l. rantilla, joka
rantinneulontakoneella (kuva 4) ommellaan
välipohjaan ja päälliseen. Kanttiin
kiinnitetään pohjanneulontakoneella (kuva 5)
pohja. Läpineulotuissa jalkineissa pohja
on suorastaan kiinnitetty päälliseen n. s.
läpineulontakoneella (kuva 6). Naulatuissa
ja ruuvatuissa kengissä pohja on
kiinnitetty päälliseen naulauskoneessa
(kuva 7) puunauloilla ja ruuvikoneessa
messinkiruuveilla. — Koronrakennuskoneessa
valmistettu korko kiinnitetään korkokoneen
avulla pohjaan. Jälkipuhdistusosastolla
jalkineet siistitään, leimataan,
paritetaan ja tarkastetaan. —
Käännetyissä kengissä ei ole välipohjaa,
vaan pohja ommellaan suoraan
nurinkäännettyyn päälliseen, kenkä
käännetään erikoisessa koneessa oikeinpäin ja
varustetaan puukoroilla. — Good year-kengät
neulotaan United Shoe Machinery Companyn
rantineulontakoneilla.

Jalkinetehtaita oli 1924 maassamme
45, niissä työväkeä 3,142 ja tuotannon
bruttoarvo 227 milj. mk. Suurimmat
ovat Aaltosen Kenkätehdas o.-y. (per.
1896), O.-y. Attila, (per. 1902), Hyppösen
Kenkätehdas o.-y. (per. 1910), kaikki
Tampereella, Suomen Kenkä- ja Nahkatehdas
o.-y., Korkeakoskella (per. 1898).

Aaltosen Kenkätehdas Tampereella.

Jalkio, pedaali, jaloin soitettava
urkukoskettimisto.

Jalmal, Jamal, Samojedien
niemimaa (ks. t.).

Jalohaukat (Falco), petolintusuku,
jonka lajeilla on lyhyt, vahvasti
koukistunut nokka, yläleuan reunassa terävä
hammas ja sitä vastaava pykälä alaleuassa;
siivet pitkät, suipot. Suomen linnustossa
tunturi- l. jahti-haukka (F. gyrfalco),
muuttohaukka (F. peregrinus),
nuolihaukka (F. subbuteo),
poutahaukka (F. æsalon),
tornihaukka (F. tinnunculus) ja
punajalkahaukka (F. vespertinus).

Jalohelmisimpukka ks. Helmisimpukka.

Jalohirvi, saksanhirvi (ks. t.).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>