- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
55-56

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Jansson-Japani

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Jansson [jā-], Eugène
(1862-1915), ruots. taidemaalari, Tukholman
luonnon ja alastoman miesruumiin kuvaaja.
Jansson, Karl Emanuel
(1846-74), suom. maalaaja. Opiskeli
Düsseldorfissa. Maalannut laatukuvia
kotiseudultaan Ahvenanmaalta. Teoksia:
„Ristiässä", „Kosinta", „Ropo haaviin".
[Hintze (Taiteilijaseuran joulualbumi
1925).] — Jansson, Viktor (s. 1886),
kuvanveistäjä. Teoksia: Tampereen ja
Lahden vapaudenpatsaat, R. Stigellin
rintakuva, Toivo Kuulan kuolinnaamio.
Puoliso: taiteilijatar Signe
Hammarsten-Jansson (s. Ruotsissa 1882).

illustration placeholder

K. E. Jansson: Ropo haaviin.



Jantsekiang, Jangtsekiang (ks. t.).

Januarius (lat.), tammikuu.

Janus, muinaisit. valon jumala, joka
aukaisi ja sulki taivaan portit. J. oli
kaiken alun ja lopun jumala; hänelle
pyhitettiin kunkin kuun 1 p. ja tammikuu
sekä kaikki ovet ja portit. J. kuvattiin
kaksikasvoisena. Hänen temppelinsä
Roomassa oli avoinna sodan aikana.

illustration placeholder

Janus.



Jaoituslaki. J:ksi sanotaan 19/5 1925
annettua lakia kunnallisen jaoituksen
muuttamisesta,

Jaoituspalkkajärjestelmä, sellainen
virkamiesten palkkajärjestelmä, että
virkamiehet olivat oikeutetut palkakseen
kantamaan vero- tai kruununtaloista
valtion veroja, vakinaista veroa ja
kruununkymmenyksiä. Tämä palkkajärjestelmä
on vähitellen lakkautettu, varsinkin
v:sta 1844 lähtien.

Jaollisuus. 1. Fys. Aineen yleinen
ominaisuus, että sitä mekaanisin
keinoin voidaan ositella. J. ei ole rajaton;
mekaaninen j. päättyy molekyyleihin;
nämä voidaan jakaa kemiallisesti atomeihin.
— 2. Matem. Jos kokonainen lauseke
(tai luku) (a) voidaan saattaa tulon
muotoon, jossa tekijänä on toinen lauseke
(tai luku) (b), jossa ei ole muita
kuin kokonaisia lausekkeita (tai lukuja),
niin edellinen a on jaollinen
jälkimmäisellä b:llä. — Jaoton on
luku, johon ei sisälly tekijänä mikään
lukua itseään pienempi luku, esim. 1, 3,
11. Muiden lukujen tekijöinä näitä
sanotaan niiden alkutekijöiksi.

Jaos, sot., puoli patteria,
käsittäen 2 tykkiä.

Jap, Karoliinien saaristoon kuuluva
saari; 207 km2, 6,500 as.
Lennätinkaapeli Mariaanien saaristossa olevalle
Guam-saarelle ja Celebesin kärjessä
olevaan, Menadon kaupunkiin. J:n
omistusoikeudesta käytiin 1920-21 ankaraa
kiistaa Japanin ja Yhdysvaltain välillä; se
ratkaistiin 1921 niin, että saari kuuluu
Japanin mandaattialueeseen, mutta
Guamiin johtavaan kaapeliin nähden on
Yhdysvalloilla, Jap-Menadon kaapeliin
nähden Japanilla valvontaoikeus.

Japani (jap. Nippon, Dai Nippon),
,,Nousevan auringon maa", keisarikunta
Itä-Aasiassa. (Kartta ks. Kiina.)
Varsinaisen J:n muodostaa 4 suurta saarta,
Hokkaido (ennen Jesso), Hondo l. Honšu, Šikoku
ja Kiušiu, sekä n. 3,900 pikku saarta m. m.
Riukiu- ja Boninsaaret sekä Kuriilit; yht.
385,522 km2, 60 milj. as.
Ulkoalueineen (Etelä-Sahalin, Korea, Formosa,
Mariaanit, Karoliinit, Marshallsaaret ja
Kiinalta vuokrattu Kuantungin alue)
n. 680,000 km2, n. 80 milj. as. —
Runsaasti tulivuoria (n. 35 toimivaa) ja
lämpimiä lähteitä, maanjäristykset ja
tuhoisat hyökyaallot ovat verraten
yleisiä. Korkein vuori on Fujiyama (3,790 m)

illustration placeholder

Vaakuna.


Ilmasto pohjoisessa kylmää, Formosassa
troopillista; yleensä on J:ssa kylmempää
kuin vastaavilla leveysasteilla Euroopassa,
varsinkin talvella, vaikka Kuro-Šio-virta
suuresti lauhduttaa talvi-ilmastoa.
Monsuunituulet tuovat kesäisin ja syksyisin
runsaasti sadetta, mutta talvet ovat kuivia.
Syksyisin ja keväisin raivoavat ankarat
pyörremyrskyt, taifunit, tehden laivaliikenteen


<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/2/0044.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free