Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Joghurt-Johanniitat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Joghurt l. jugurtti, Balkanin
maissa, varsinkin Bulgaariassa, juomana
käytetty piimä; valmistetaan keitetystä,
käyneestä maidosta; estää sisältämänsä
bakteerin (Bacillus bulgaricus)
vaikutuksesta mätänemistä suolistossa, on
ravitsevaa, helposti sulavaa.
Johanna (rouva Jutte), tarun
mukaan Johannes Anglicuksen nimisenä
n. 857 paavinistuimelle korotettu nainen.
[Döllinger, „Papstfabeln" (saks., 1890).]
Johanna (1479-1555), Kastilian
hallitseva kuningatar v:sta 1504, Ferdinandin
ja Isabellan tytär, Kaarle V:n äiti. Tuli
mielenvikaiseksi miehensä itäv. prinssin
Filip Kauniin kuoleman johdosta 1506.
Johanna d’Albret, d’Albret, Jeanne (ks. t.).
Johanneksen evankeliumi, U:n T:n
neljäs evankeliumi; eroaa sekä sisällyksen
että esityksen puolesta kolmesta muusta n. s.
synoptisesta evankeliumista. Suurin osa
käsittelee Jeesuksen toimintaa Jerusalemissa.
Luonteenomaista sille on mystiikka ja voimakas
kristologinen harrastus. Alku liittyy
logos-oppiin (ks. Logos). J. e:n
kirjoittajasta ei ole luotettavaa tietoa;
se lienee aikaisintaan n. v:lta 100 j. Kr.
eikä voine olla apostoli Johanneksen kirjoittama.
[Holtzmann (saks., 1908); Weiss (saks., 1902).]
— Johanneksen ilmestys ks. Ilmestyskirja.
— Johanneksen kirjeet, kolme tekijän nimeä
vailla olevaa U:n T:n n. s. yleistä kirjettä.
Läheisen yhteytensä takia n. s. Johanneksen
evankeliumin kanssa on niitä vanhastaan
sanottu J. k:iksi.
Johanneksenkirkko ks. Helsinki
ja Tampere.
Johanneksen leipäpuu (Ceratonia
siliqua), hernekasveihin kuuluva puu, joka
kasvaa luonnonvaraisena ja viljeltynä
Etelä-Euroopassa, Pohj.-Afrikassa ja
Arabiassa. Hedelmät 25 cm:n pituisia
palkoja, jotka sisältävät yli 60 %
ruokosokeria. Niitä syötetään kotieläimille,
käytetään ihmistenkin ravinnoksi.
Johannes. 1. Ennen Kakkinen,
kunta Viipurin läänissä, Karjalan
kannaksella, Viipurinlahden itärannalla ja
rannikon edustalla olevilla saarilla;
221,8 km2, 7,725 as. (1925).
Pohjoiskärjessä Uuraan ulkosatama-alue.
Rokkalan lasitehdas. — 2. Rautatieasema
Viipurin-Koiviston rataosalla, 25 km Viipurista.
Johannes, Apostoli, galilealaisen
kalastajan Sebedeuksen poika, veljensä
Jaakobin ja Pietarin kanssa Jeesuksen
uskotuimpia oppilaita ja myöh. Jerusalemin
seurakunnan johtajia, Perimätiedon mukaan
J. olisi asunut Efesoksessa ja ollut
karkoitettuna Patmos-saarelle,
toisten tietojen mukaan kärsinyt
marttyyrikuoleman Palestiinassa. vrt.
Johanneksen evankeliumi, Ilmestyskirja.
Johannes, Itä-Rooman keisareita. —
1. J. I Tsimiskes (n. 925-76),
hallitsi 969-76. Valloitti arabialaisilta
Syyrian. — 2. J. III Dukas Vatatses
(1193-1254), hallitsi 1222-54. Valloitti
Latinalaiselta keisarikunnalta suurimman
osan Makedoniaa ja Traakiaa. — 3. J. VIII
Palaiologos (1390-1448), hallitsi
1425-48. Otti osaa Ferraran kirkolliskokoukseen
1439. Menetti alueita turkkilaisille.
Johannes, 22 paavin nimi (I-XIX ja
XXI-XXIII). Heistä huomattavin oli
J. XXII (1249-1334), paavina Avignonissa
1316-34. Ranskan painostamana kieltäytyi
kruunaamasta Ludvig Baijerilaista keisariksi;
hankki paavin kassalle uusia tulolähteitä.
Johannes, Suomen kat. piispoja. —
J. II Pietarinpoika (k. 1370),
piispana 1368-70, ja J. III Westfal
(n. 1310-85), piispana 1374-85, lisäsivät
kirkon oikeuksia ja omaisuutta.
Johannesburg, kaup. Transvaalissa,
Etelä-Afrikassa, maapallon tuottoisimman
kulta-alueen keskus; yliopisto. 290,000 as.,
niistä puolet valkoihoisia.
Johannes Damaskolainen (n. 700 — n. 750),
kreikkalaisen kirkon vaikutusvaltaisin teologi;
puolusti kuvainpalvelusta.
Johannes Kastaja, juut. papin
Sakariaan poika, esiintyi ennen vuotta 30
j. Kr. Juudean erämaassa Messiaan
tienraivaajana vaatien ihmisiä
parantamaan elämäänsä ja kastaen heitä
Jordanissa; mestattiin Herodes Antipaan
käskystä. Kesäk. 24 p. vietetään hänen
muistokseen.
Johannes Magnus (1488-1544),
Ruotsin viimeinen kat. arkkipiispa (1523-26);
kirjoittanut hist. teoksia. Laati
kuningasluettelon, jossa 8 mielikuvituksellista
Eerik- ja 6 Kaarle-kuningasta.
Johannes Mathiæ (1592-1670), ruots.
piispa. V:sta 1632 Kristiina-kuningattaren
opettajana, 1643-64 Strängnäsin piispana;
pakotettiin eroamaan synkretististen
mielipiteittensä takia. V:n 1649
koulujärjestyksen syntymisessä J. M:lla
on osansa.
Johanniitat, vanhin hengellinen
ritarikunta, per. 1000-luvulla Jerusalemin
pyhiinvaeltajien suojaksi ja sairaiden
hoitamiseksi. Säännöt vahvistettu 1113;
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
