Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 87-88 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Johnsson-Johtovastus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Johnsson [jūn-], Ivar (s. 1885),
ruots. kuvanveistäjä. Teoksia: koristeellisia
veistoksia Tukholman Tekn. Korkeakoulussa,
pronssipatsas „David" Hälsingborgissa.

Johtaja, konduktori, aine jossa
lämpö tai sähkö helposti kulkee.

Johtoaihe, mus., on etenkin
draamallisessa musiikissa käytetty yhtenäisyyttä
tarkoittava taidekeino. J:n tulee olla
selväpiirteinen ja sävelympäristöstään
eroava, niin että se esiintyessään
herättää huomiota. Silloin se muistuttaa sen
tilaisuuden tunnelmaa, missä ensi kerran
tuli kuuluville.

Johtofossiilit, sellaiset fossiilit,
joiden johdolla parhaiten voidaan rinnastaa
eri seutujen samanikäiset kerrostumat.
Niiden tulee siis rajoittua määrättyihin
kerroksiin ja olla niissä laajalle levinneitä.

Johtojanne, putkilojanne,
sanikkaisten ja siemenkasvien kaikissa osissa
kulkevia jänne- tai nauhamaisia nesteiden
johtoelimiä. Paljassiemenisillä ja
kaksisirkkaisilla on n. s. avonaiset
j:t: niissä erotetaan 1) putkilo- l.
puuosa, jonka solujen ketot ovat
yleensä puutuneet, 2) siivilä- l.
nilaosa, jonka solujen ketot ovat
selluloosaa sekä 3) ohutseinäisistä,
alkulimarikkaista, jakautuvista soluista
muodostunut kasvusolukko, jälsi.
Sanikkaisten ja yksisirkkaisten j:t ovat
suljettuja: niissä ei ole jälttä. J:den
puuosa on muodostunut: 1) putkiloista ja
vesi- l. putkisoluista, 2) puutylppysoluista
ja eräissä tapauksissa 3) puun jälsimäisistä
soluista. Nilaosan muodostavat 1) siiviläputket
seurasoluineen, 2) nilatylppysolut ja 3) nilan
jälsimäiset solut. Varressa j:ssä puuosa yleensä
on keskustaan, nilaosa ulkopintaan päin;
litteissä lehdissä nilaosa alapinnan,
puuosa yläpinnan puolella; juurissa ovat
nila- ja puuosat vierekkäin kehässä.
Yksisirkkaisilla ja eräillä sanikkaisilla
j:t ovat varren poikkileikkauksessa
ilman määrättyä järjestystä, kaksisirkkaisilla
ja paljassiemenisillä ne ovat
kehässä. — Puuosassa kulkevat vesi ja
siihen liuenneet aineet (maasta ylöspäin),
nilaosassa kulkevat lehdissä valmistuneet
orgaaniset aineet.

Kaksisirkkaisen kasvin johtojänteen poikkileikkaus, v vahvikesoluja, s siiviläputkia, c jälsi, m putkiloita.

Yksisirkkaisen kasvin johtojänteen poikkileikkaus. u ulkosivu, si sisäsivu, p perussolukko, h huokosputkiloita, kp kierreputkilo, r rengasputkilo, s siiviläputkia. Ympärillä vahvikesolukerros (tumma).

Johtokunta, yhtiön, osuuskunnan,
yhdistyksen, laitoksen, säätiön y. m. s.
toimeenpaneva tai päätösvaltaa käyttävä elin.

Johtokyky, aineen kyky johtaa
lämpöä tai sähköä, johtovastuksen
(ks. t.) inverssiarvo.

Johtoloisto, merkkituli tai -loisto,
joka yksinään valosektorilla tai toisen
loiston kanssa samassa suunnassa
näkyvänä johtaa merenkulkijaa.

Johtolämpö, se lämpömäärä, minkä
sähkövirta johtovastuksen vuoksi
synnyttää kulkiessaan johdon läpi. vrt.
Joulen laki.

Johtopääte, epäitsenäinen kielenosa
(äänne tai äänneryhmä), jonka
liittymisestä sanan (kantasanan) tai sen
vartalon (kantavartalon) loppuun uusi sana
tai sanavartalo (johdannainen) voidaan
katsoa muodostuneen (johtuneen), esim.
-inen sanassa kalainen.

Johtosävel, mus., vaatii joko välitöntä
tahi välillistä siirtymistä lähimpään
naapurisäveleensä, joko ylöspäin tahi
alaspäin. Tavallisimmin sanotaan j:ksi
ainoastaan asteikon 7:ttä säveltä, joku
„johtaa" perussäveleen. Mutta tämän
ohella kuuluu sama nimitys täydellä
syyllä toisiinkin säveliin, milloin niitä
j:n tavoin käytetään. Myös kaikki
tilapäisesti muunnetut sävelet ovat j:ia.

Johtosääntö, asianomaisen henkilön,
yhteisön tai viranomaisen antamat,
säädetyllä tavalla vahvistetut ja julkaistut,
toimihenkilön, yhteisön tai viranomaisen
toimintaa koskevat määräykset, useimmiten
yhteen koottuna säännöstönä.

Johtovastus, se vastus, mikä kohtaa
sähkövirtaa sen kulkiessa johtajassa.
J. on suorassa suhteessa johdon
pituuteen ja vastakkaisessa suhteessa sen

	p
polkkileikkausalaan, R = k.	—	, missä k
	a	</table> on johtoaineen laadusta riippuva „ominaisvastus", p pituus ja a poikkileikkausala. J:n yksikkönä käytetään ohmia (= 109 absoluuttisia vastusyksikköä), 1 ohmin vastus on johdossa, jossa 1 voltin jännitys saa aikaan 1 ampéren virran. — Nesteiden j. on paljoa suurempi kuin metallien ja, päinvastoin kuin metallien, pienenee lämpötilan kohotessa. vrt. Keostaatti. << prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >> Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >> https://runeberg.org/pieni/2/0064.html