Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 93-94 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Jónsson-Jordaens

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Jonson [džonsən], Ben
(1573-1637), engl. kirjailija. Teoksia:
huvinäytelmät ,,Every man in his humour",
„Volpone" murhenäytelmä „Sejanus",
hovijuhlanäytelmät „Masques".

Jónsson, Einar (s. 1874), isl.
kuvanveistäjä. — Jónsson, Finnur
(s. 1858), isl. filologi, prof. Kööpenhaminassa.
Pääteos: „Den oldnorske og oldislandske
Litteraturs Historie".

Joonia, joonialaisten siirtokuntien
alue Vähän-Aasian länsirannikolla ja sen
edustalla olevilla saarilla.

Joonialainen sävellaji. 1. Muinais-kreik.
musiikissa = dominanttiin päättyvä duuri.
— 2. Kirkkosävellajina j. s. esiintyy vasta
uudenajan alussa ja vastaa nykyistä duuria.

Joonialainen tyyli, kreik. rakennustyyli.
Pääpiirteet: uurrettu, doorilaista hoikempi
pylväs kohoaa jalustalta, jonka alimpana osana
nelikulmainen laatta (plintti) (a), sen
päällä pyöreät vannikot (b-c), joita
erottaa syvät koverrokset. Pylväänpään
l. kapiteelin muodostaa pieluksentapainen
pyörölaatta (ekinus), jonka sivut ovat
kummallakin puolen taipuneet kierukoiksi
(voluutit) (d) ja joka on koristettu
munasauvalla sekä niinikään koristeltu
katelaatta (abakus) (e). Arkkit raavi
(f) on kolmijakoinen; pitkin ylärajaa
kulkee helmisauva ja lehtireunus (g).
Friisi (h) on joko sileä tai
yhtäjaksoisesti koristeltu korkokuvilla. Ulkonevaa
katonrennusta (i) koristavat n. s.
hammaslovet. Fasadin päättää runsaasti koristeltu
vesilista leijonanpäineen. J:een t:iin on
rakennettu m. m. Erekteion Ateenassa
(ks. t.), Efesoksen Artemistemppeli ja
Prienen Atenentemppeli.

Jooniainen pylväsjärjestelmä.

Joonialaiset (kreik.), kreik. heimo,
joka hist. aikana asui Euboiassa,
Kykladeilla, Vähän-Aasian länsirannikolla ja
sen edustalla olevilla saarilla ja oli
perustanut kaupunkiliiton. J. olivat
taitavia merenkävijöitä ja kauppiaita ja
perustivat siirtokuntia m. m.
Mustanmeren rannikolle. Henkisesti j. olivat
kauan edellä muita helleenejä.
Kuuluisimmat kaupungit olivat Miletos ja
Efesos. 500-luvulla e. Kr. Vähän-Aasian j.
joutuivat Lyydian ja sitten Persian
alaisuuteen, olivat välillä Ateenan
liittolaisina ja itsenäisinä, kunnes 387
joutuivat jälleen Persian valtaan.

Joonianmeri, Kreikan. Etelä-Italian
ja Sisilian välillä oleva Välimeren osa;
Otrantonsalmi yhdistää sen Adrianmereen.

Joonian saaret, Kreikalle kuuluva
saariryhmä Joonianmeren itärannikolla;
2,350 km², 260,000 as. Suurimmat
saaret: Korfu l. Kerkyra, Leukas, Itaka,
Kefallenia, Zakyntos. Viinin ja
etelänhedelmien viljelystä, kalastusta,
merenkulkua. Kuuluneet 1400-luvulta v:een
1797 Venetsialle, 1815-63 itsenäisinä
Englannin suojeluksen alaisina, sitten
luovutetut Kreikalle.

Joosef. 1. Jaakobin ja Raakelin poika.
Veljensä möivät hänet Egyptiin, jonne
hänen sukunsa muutti ja missä hänen
pojistaan Efraimista ja Manassesta
kasvoi kaksi näitten nimistä Israelin
heimoa. — 2. Jeesuksen äidin, Marian
puoliso, nasaretilainen kirvesmies. —
3. Arimatiasta kotoisin oleva neuvosmies,
joka omaan hautaansa hautautti Jeesuksen.

Joosef (s. 1872), itäv. arkkiherttua,
sotamarsalkka. Johti maailmansodassa
Siebenbürgenin ja Bukovinan rintamaosaa
marrask:sta 1916 ja 1918 armeijaa
Piave-joella. Valittiin elok. 1919 Unkarin
valtionhoitajaksi, mutta luopui pian.

Joosef, Napoli’n, sittemmin Espanjan
kuningas, vrt. Bonaparte, Josef.

Joosef, roomal.-saks. keisareita. —
1. J. I (1678-1711), hallitsi 1705-11,
keisari Leopold I:n vanhin poika. J.
jatkoi Espanjan perintösotaa ja taisteli
kapinallisia unkarilaisia vastaan. —
2. J. II (1741-90), Frans Stefanin ja
Maria Teresian poika, keisari ja äitinsä
kanssahallitsija v:sta 1765; hallitsi yksin
v:sta 1780. J. oli tyypillinen „valistunut
itsevaltias". Hävittäen vanhan paikallisen
itsehallinnon hän pani toimeen yhdenmukaisen
keskushallinnon, poisti maaorjuuden osasta
valtakuntaa, teki kirkon riippuvaiseksi
valtiosta, lakkautti luostareita ja julisti
uskonvapauden. Kohtaamansa vastarinnan takia
oli pakotettu peruuttamaan suuren osan
uudistuksiaan. J. oli tuloksettomassa sodassa
Venäjän kanssa Turkkia vastaan v:sta 1787.

Joosef I Emanuel (1715-77),
Portugalin kuningas, hallitsi 1750-77
ministerinään Pombal (ks. t.).

Jordaens [jordā’ns], Jacob
(1593-1678), flaam. taidemaalari. Maalannut
reheviä kuvia porvariston hienostelemattomista
juhlista; myös mytologisia aiheita. Pääteokset:
„Kolmen kuninkaan juhla", „Perhekonsertti".
[Rooses (saks. 1910).]

Jordaens: Papukuninkaan juhla.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>