Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Julkinen notaari-Juna
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
(Rikoslaki 16:8). — Julkinen notaari, se
virkamies kaupungissa, jonka tehtävänä
on toimittaa vekseli- y. m. protestit,
vahvistaa oikeaksi erinäisiä virallisia
asiakirjoja y. m. Suuremmissa kaupungeissa
on j:na n:na tavallisesti maistraatin
sihteeri, pienemmissä kaupungeissa
pormestari. — Julkinen oikeus, niitten
oikeusohjeitten kokonaisuus, jotka
tarkoittavat valtiolle sekä valtiovallan
tunnustamille, järjestetyille yhdyskunnille
kuuluvien tarkoitusperien toteuttamista.
Vastakohta: yksityisoikeus. —
Julkipano, a) julkisen viranomaisen
antaman päätöksen tai ilmoituksen
yleisölle tiedoksi saattaminen, b) täten
tiedoksi saatettu ilmoitus.
Julkiset huvit. Huvitilaisuudet ovat
joko yksityisiä tai julkisia.
Yksityiset h., joihin luetaan myöskin ne,
joita seurat tai yhdistykset panevat
toimeen omille jäsenilleen taikka edeltäpäin
määrätyille kutsuvieraille, ovat sikäli
vapaita, ettei järjestysviranomaisilla ole
oikeutta ryhtyä niihin enempää kuin
yksityiselämän piiriin yleensä. J. h.
sen sijaan ovat julkisen valvonnan
alaiset. Kaupungeissa on niitä koskevia
säännöksiä kaupunkien poliisijärjestyksissä;
maaseudulla toimeenpantavista huveista on
säädetty 20/5 1924 annetussa asetuksessa
sekä sen soveltamisesta 5/12 1924 annetussa
sisäasiainministeriön päätöksessä. J:sta
h:sta suoritettavista maksuista on säädetty
19/12 1921 annetussa leimaverolaissa.
Jumala, absoluuttinen olento,
uskonnollisen palvonnan esine. Teologiassa
erotetaan tav. kolme jumalakäsitettä,
joista ks. Deismi, Panteismi ja
Teismi. Kristillinen jumala-käsite on
teistinen. Kristillinen jumalantunteminen
perustuu uskonnollisessa elämässä
saatuihin elämyksiin ollen siis
luonteeltaan kokemusperäistä laatua eikä ole
yleispätevästi todistettavissa, vaikka
tällaisia todisteluyrityksiä onkin us.
laadittu. Mainittakoon niistä seuraavat:
1. Hist. todistus päättelee siitä
asianlaidasta, että kaikilla tunnetuilla
kansoilla on jonkunlainen jumalantajunta
ja jumalanpalvelus, sen, että täytyy
myös olla olemassa jumalallinen olento,
joka tuossa tajunnassa ilmenee ja
johon heidän palveluksensa kohdistuu. —
2. Ontologinen todistus, jonka
ensiksi esitti Anselm Canterburylainen,
päättelee täydellisen olennon käsitteestä
sen olemisen, koska täydellisyyteen muka
kuuluu oleminen. —
3. Kosmologinen todistus päättelee
äärellisten ilmiöiden olemassaolosta
äärettömään alkusyyhyn, jossa niillä on
perustuksensa. Tämä viimeinen alkusyy ei
voi olla ehdonalainen, vaan sen täytyy
olla ehdoton, absoluuttinen. —
4. Teleologinen todistus päättelee
maailman tarkoituksenmukaisesta rakenteesta
ajattelevaan, järjellisiä tarkoituksia
tavoittelevaan maailman luojaan. —
5. Moraalinen todistus, jonka Kant
on esittänyt, päättelee siveelliseen tajuntaamme
sisältyvästä pyhästä velvoituksesta Jumalan
olemassaoloon, joka yksin takaa sen,
että hyve tulee palkituksi onnellisuudella.
Tähän on lisättävä, että hyvän toteutumisen
takaa ainoastaan se, että elämää on johtamassa
hyvä, kaikkivaltias Jumala.
Jumalaistaru, myytti (ks. t.).
Jumalanpilkka. Sekä j. että Jumalan
sanan ja sakramentin pilkkaaminen
on Suomessa rangaistava teko (Rikoslaki
10:1-2). — Jumalanrauha (lat. pax
l. treuga Dei), keskiaikainen, 1000- ja
1100-luvulla, kirkollinen rauhankäsky,
joka kielsi sodankäynnin määrättyinä
päivinä tai aikoina ja määrättyihin
henkilöihin (esim. naisiin, pappeihin) ja
paikkoihin, kuten kirkkoihin, nähden.
Jumalantuomiot l. ordaaliat,
toimitukset, joissa jumaluuden uskottiin
lausuvan syyllisyyden tai syyttömyyden
tuomion. Keskiaikaisista j:sta olivat
yleisimmät tulikoe ja vesikoe.
Jumaluusoppi l. teologia.
Kristillinen j. jakaantuu eksegetiikkaan,
kirkkohistoriaan, järjestelmälliseen
l. systemaattiseen j:iin, johon kuuluu
dogmatiikka ja siveysoppi,
sekä käytännölliseen j:iin (ks. n.).
Jumna, Djumna [džamna],
Ganges-virran suurin lisäjoki oikealta; 1,400 km.
Jumper [žampə] (engl.), pitkä, väljä,
suora pusero, silkistä tai villalangasta
kudottu tai virkattu tai esim. silkki- tai
villatrikoosta ommeltu.
Jumpru (ruot s.). 1. Vanha ruots.-suom.
astiamitta, 1/4 korttelia = 0,82 dl.
— 2. Merenk., eräänlainen ploki,
jonka avulla pingoitetaan aluksen kiinteän
takilan köysiä.
Juna. J:t luokitetaan seuraavasti:
1) vakinaiset j:t kulkevat aikataulun
mukaan säännöllisesti; 2) täydennys-j:t
lähetetään aikataulun mukaan tarpeen
vaatiessa; 3) ylimääräiset j:t lähetetään
tarvittaessa ilman varsinaista
aikataulua; 4) työ-j:t lähetetään tarpeen
vaatiessa aikataulun mukaan tai ilman sitä;
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
