Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Juomaraha-Jupiter
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Juolukka (Vaccinium uliginosum),
varpukasvi, Ericaceæ-heimoon kuuluva.
Marjat mustanisinipunaiset, valkeahärmäiset,
äitelät, jonkunverran myrkylliset.
Juomaraha. Työsopimus, jossa korvaus
työstä on sovittu joko osaksi tai
kokonaan työntekijälle yleisöltä tulevilla
juomarahoilla tahi vapaaehtoisilla
lahjoilla, on Suomessa kielletty
(Työsopimuslaki 1/6 1922, 18 §, 4 mom.).
Juoni, levyn muotoinen kivilaji- tai
kivennäismassa, joka on muodostunut
siten, että kallioperään syntynyt repeämä
on täyttynyt joko sulana siihen
tunkeutuneella magmakivilajilla tai
pohjavesiliuoksista erkautuneilla kivennäisillä.
Juonne, flötsi, ohuenlainen, jotain
malmia, kivihiiltä tai muita hyödyllisiä
kivennäisiä sisältävä kerros.
Juoppohulluus (delirium tremens),
kroonillisen alkoholismin synnyttämä
mielisairaus, jolle ominaista on taudin
äkillinen kulku, harhanäyt ja -tuntumiset,
yleinen sekavuus ja kova vapiseminen.
Juoppoparantola, kroonillista
alkoholismia sairastavien parannuslaitos.
Suomessa on Turva-niminen, Raittiuden
Ystäväin omistama ja ylläpitämä j.
Yläneellä 39 km Auran asemalta.
Juopposairaus l. kroonillinen
alkoholismi on vastustamattomaksi himoksi
muuttunut alkoholijuomien kaipuu;
esiintyy usein pitkälle kehittyneen
suvunrappeutuneisuuden seurauksena; ollen
periytyvää saattaa se myös synnyttää
suvunrappeutumista tai lisätä sitä.
Ruumiillisista oireista ovat enin
silmäänpistävät kasvojen sinipunertava väri,
sormien ja kielen vapiseminen ja
ruoansulatushäiriöt. Luonteessa ja henkisissä
kyvyissä tapahtuvista muutoksista ovat
huomattavia itsekkyys, sairaalloinen
ärtyisyys, siveellinen rappeutuminen ja
vähittäinen tylsistyminen. Paitsi lieviä
psyykillisiä häiriöitä aistinharhoineen
saattaa j. aiheuttaa myös todellisia
mielisairauksia.
Juopumus, rikos, jonka tekee se, joka
yleisellä tiellä, kadulla tai muulla
julkisella paikalla tahi yleisessä kokouksessa
esiintyy nähtävästi juopuneena.
Virkamiehiä ja erittäinkin niitä virkamiehiä,
joiden velvollisuutena on kieltolain
noudattamisen valvonta, rangaistaan j:sta
ankarammin kuin muita (Rikoslaki 43:6,
muutettu 19/12 1921 annetulla lailla).
Juorukompassi, kapteenin tai
perämiehen hyttiin sijoitettu kompassi, jonka
mukaan peränpidon huolellisuutta
voidaan tarkastaa. — Juorupeili,
heijastuspeili (ks. t.).
Juote on metalli tai metalliseos, jonka
sulamispiste on alempi kuin juotettavien
metallien. Pehmyt-j:n sulamispiste on
250° alempana, sen lujuus on pieni,
kova-j. vaatii korkeamman lämmön, se on
lujaa ja kestää taivutusta ja muokkaustakin.
Pehmyt-j :ssa on tinaa ja lyijyä sekä
toisinaan vismuttiakin. Kova-j:t ovat
melkein aina kupariseoksia.
Juotikkaat (Hirudinea), nivelmatoja,
joilla on litteähkö sukaseton ruumis ja
ihossa useita poikkiuurteita joka
nivelessä. Ruumiin takapäässä imulava,
useimmilla myös etupäässä suun
ympärillä. Kaksineuvoisia, kehitys ilman
muodonvaihdosta. Suomessa yleinen
koko maassa on hevosjuotikas
(Aulastomum gulo), Etelä- ja
Keski-Suomessa elää verijuotikas l.
iilimato (Hirudo medicinalis),
jota taannoin käytettiin verta imemään
tulehduksista ja ajoksista, mutta jonka käyttö
suuresti on vähentynyt. Sen leuoissa on
lukuisia hampaita, joilla se lävistää ihon
ja erittämällä n. s. hirudiinia haavaan
se estää veren maksoittumisen, minkä
vuoksi sen aikaansaama haava vuotaa
kauan. Iilimatoja kasvatetaan vielä
eräissä maissa lammikoissa apteekkeja
varten.
Juottaminen, menetelmä, jolla kaksi
metallikappaletta yhdistetään toisiinsa
erityisellä metallisella liitosaineella,
juotteella (ks. t.), joka sulana
saatetaan juotettavien metallipintojen väliin.
Metallipintojen tulee olla puhtaita.
Kuumennettaessa estetään niitä
hapettumasta juoksuaineella, jona
käytetään salmiakkia. booraksia, lasi jauhetta,
sinkkikloridia y. m. Pehmytjuote sulatetaan
kuumalla kuparisella juottovasaralla
l. -kolvilla; kovajuote ahjossa,
puhalluslampulla, asetyleeniliekillä.
Jupiter, aurinkokuntamme suurin
kiertotähti. Sen mitat y. m. tärkeät
suureet ovat maan vastaaviin suureisiin
verrattuina: halkaisija 11,1, tilavuus
1,279, massa 310 (= miltei tuhannesosa
Auringon massasta), tiheys 0,24,
painovoima ekvaattorilla 2,26, keskim. etäisyys
Auringosta 5,20. Kiertoaika Auringon
ympäri 11 v. 315 vuorokautta, oman
akselin ympäri 9 tunt. 55 min.,
rataellipsin kaltevuus 1° 19’, epäkeskisyys
0,048, akselin kaltevuus ratatasoa
vastaan 3° 4’. Litistyminen lyhyestä
kiertoajasta johtuen suuri, 1:17. Tiheä,
pilvinen kaasukehä. 8 kuuta, radan
halkaisija 2,55—357 J:n halkaisijaa;
kiertoajat n. 12 tunt. — 790 vuorokautta;
ratojen kaltevuus 1° 39’—148° 51’ (ekliptikaa
vastaan). J:n suuren massan vuoksi
sillä on tärkeä vaikutus muiden kiertotähtien
liikkeisiin (häiriöt). — Maasta katsoen J.,
jonka albedo on 0,62, on ensimmäisen
suuruusluokan tähti; oppositsionissa
Aurinkoon nähden joka 399:s vuorokausi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
