- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
123-124

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Jutila-Juurikas

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Jutila, Kalle Teodor (s. 1891),
maataloustieteilijä, fil. toht.,
Maanviljelystaloudellisen Tutkimustoimiston
johtaja v:sta 1924. Julk.: „Tutkimuksia
Perä-Pohjolan ja Lapin talous- ja asutusoloista".

Juttujako, toimitus, jolla
kihlakunnanoikeuden puheenjohtaja käräjäin
alussa juttukirjoituksen päätyttyä,
määrää päivät, joina oikeus istuu
ja mitkä asiat kunakin istuntopäivänä
tullaan käsittelemään. — Juttulista,
alioikeuksien ovelle kunakin istuntopäivänä
pantava luettelo, mitkä asiat ja missä
järjestyksessä tullaan sinä päivänä käsittelemään.

Juuda, Jaakobin ja Lean poika;
hänestä polveutuva heimo Etelä-Palestiinassa;
valtakunta, jonka David perusti
ja jonka pääkaupunki oli Jerusalem.

Juudaan kirje, U:n T:n n. s.
yleisiä kirjeitä; varoittaa gnostilaisuudesta.
Kirjoitettu aikaisintaan n. 100, joten se
ei voi olla Jeesuksen veljen Juudaan kirjoittama.

Juudas Iskariot, Jeesuksen opetuslapsi
ja kavaltaja. — Juudas Makkabi ks.
Makkabealaiset.Juudas Taddeus
l. Lebbeus, Jaakobin poika, eräs
12:sta apostolista.

Juudea, Palestiinan eteläosa, joskus
koko Palestiina, ainakin ilman Samariaa.

Juuditin kirja ks. Judit.

Juuka, kunta Kuopion läänissä,
Pielisjärven länsirannalla; Nunnanlahden
vuolukivilouhimo. Vanhauskoisen kreik.-kat.
luostarin jäännöksiä; 1,477,8 km2,
10,420 as. (1925).

Juupajoki, kunta Hämeen läänissä,
Itä-Satakunnassa; Korkeakosken kenkä- ja
nahkatehdas. Korkeakosken ja Lylyn rautatieasemat;
215 km2, 3,643 as. (1925).

Juurakko, kasvit., juuren näköinen
maanalainen varsi.

Juuri. 1. Kasvit. Se siemenkasvien ja
sanikkaisten peruselin, joka ei
milloinkaan kanna lehtiä, joka useimmin
alaspäin kasvaen kiinnittää kasvin alustaan
ja jolla kasvi imee maasta vettä ja tähän
liuenneita kivennäisaineita. Paljassiemenisillä
ja useimmilla kaksisirkkaisilla
kasviaiheen alkio-j. kasvaa pitkäksi
pää-j:ksi, yksisirkkaisilla ja
sanikkaisilla sen kasvaminen lakkaa pian
ja pää-j:n asemesta on lukuisia keskenään
samanvahvuisia lisä-j:ia. J:n kärkeä
suojelee j.-huntu. Sen yläpuolella on
yksisoluisten, lyhytikäisten j.-karvojen
peittämä alue; niiden avulla tapahtuu
veden imeminen maasta. — Eräillä
kasveilla saa j. toisiakin tehtäviä: 1)
turpea, maitoinen mukula-j. (porkkana,
puna juurikas) toimii vararavinnon
säilytyspaikkana, 2) varsista ja oksista
lähtevät maahan kasvavat pönkkä-j:t
tukevat heikkoa vartta, 3) kiipimä-j:ien
avulla (muratti) kasvi kiipee pitkin kallioita
ja seiniä, 4) päällysvieraitten ilma-j:t
imevät ilmasta kosteutta tai, sisältäessään
lehtivihreää, auttavat lehtiä yhteyttämisessä,
5) loiskasvien imu-j:t tunkeutuvat
elävien kasvien solukkoihin imien niistä
ravintoa, 6) eräillä rämekasveilla kasvaa osa
juurista ylöspäin hengitys-j:iksi,
7) kalliopuroissa elävien troopillisten
Podostemaceæ-heimon kasvien j:t ovat
litteitä, vihreitä yhteyttämis-j:ia.
— 2. Matem. Luvun a, juurrettavan, n:s j
na on se luku, joka korotettuna n:nteen
potenssiin antaa tulokseksi a:n. 1
16 = 2 koska 24 = 2 . 2 . 2 . 2 = 16.
J.-merkin eteen asetettua lukua, joka ilmoittaa
kuinka mones j. on kyseissä, sanotaan
sen indeksiksi, j:n määräämistä
juurenotoksi l. juurtamiseksi.
Luvun toinen j. merkitään ilman
indeksiä √a; sitä sanotaan (a:n)
neliö-j:ksi. Kolmatta j:ta sanotaan myös
kuutio-j:ksi. — J:lla on niin monta
arvoa kuin indeksi osoittaa. Positiivisen
reaaliluvun parittomalla j:lla on yksi
(positiivinen) reaaliarvo, parillisella
kaksi vastakkaista arvoa; negatiivisen
luvun parittomalla j:lla on yksi (negat.)
reaaliarvo; muut arvot ovat
kompleksi- (tai imaginaari-) lukuja. —
Yhtälön j. on se muuttujan arvo,
joka tyydyttää yhtälön. — 3. Kielit.
Sanajuuri (ks. t.).

Juuriartisokka, maa-artisokka. ks.
Artisokka.

Juurijalkaiset (Rhizopoda),
alkueläinluokka; liikkuvat ja ottavat ravintoa
tilapäisesti muodostuvien alkulimalisäkkeiden,
valejalkojen (pseudopodien) avulla. Soluruumis
joko paljas, ketoton, tai kuoren suojelema.
Lahkot: ameebat l. tumalimaeläimet
(Amæbinea), aurinkoeläimet
(Heliozoa), säde-eläimet
(Radiolaria), huokoseläimet
(Foraminifera l. Thalamophora).
Kuvia I os., p. 99-100.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Nov 21 02:33:47 2020 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/2/0084.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free