Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 133-134 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Juutin sota-Jyrsin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Juutin sota, Ruotsin ja Tanskan
välisten vanhojen sotien yleisnimi.

Juutit, tansk. heimo, Juutinniemimaalla
asuva; käytetty tanskalaisten yleisnimenä.

Juutti, kahden tropiikeissa viljellyn
lehmusten heimoon kuuluvan ruohokasvin (Corchorus)
varren syyt. Karkeammista lajeista punotaan köysiä ja
valmistetaan säkkejä ja mattoja, hienommista
kudotaan kankaita. J.-kuidut ovat 1,5-3 m pitkiä.

Juuttikasvi hedelmällä. a kukka, b siemen.

Juva, kunta Mikkelin läänissä, Joroisista
etelään; 1,150 km², 12,388 as. (1925).

Juva, Valter ks. Juvelius.

Juvankoski, Juankoski (ks. t.). —
Juvantehdas, Juantehdas (ks. t.).

Juveeli (muin.-ransk., ruots.), hiottu jalokivi.

Juveliitti, bakeliitti (ks. t.).

Juvelius, Valter (1865-1922),
runoilija, maanmittari, fil. toht. Julk. nimellä
Valter Juva runokokoelmia ja
runokäännöksiä (Goethen „Faustin", Heinen
..Laulujen kirjan"), kertomuksia
salanimellä Heikki Kenttä,
väitöskirjan ,,Judarnes tidräkning"; aiheutti
engl. retkikunnan lähettämisen Jerusalemiin
Salomonin temppelin aarteita etsimään.

Juvenalis, Decimus Junius
(n. 55 — n. 135 j. Kr.), roomal. runoilija.
Kirj. muodoltaan oivallisia satiireja,
joissa kuvaa Rooman tapainturmelusta.

Juveniili (lat.), nuorekas.

Jydske Lov, kuningas Valdemar
Seierin Jyllantia ja Fyeniä varten
1241 vahvistama lakikirja, käytännössä
v:een 1683, Etelä-Jyllannissa kauemminkin.

Jülich [jylih], ent. itsenäinen
herttuakunta Saksassa Reinin vas. rannalla,
nyk. Preussin Reininmaakunnassa.

Jyllanti, Elben suulta pohjoiseen
pistävä, Pohjanmeren, Skagerrakin,
Kattegatin ja Vähän-Beltin ympäröimä
niemimaa; etelärajana pidetään tavallisesti
Ejder-jokea. Kongeaan pohjoispuolella
olevaa osaa sanotaan Pohjois- J:ksi
(tansk. Nörrejylland), eteläpuolella
olevaa Etelä-J:ksi (Sönderjylland) l.
Slesvigiksi. Nykyisin J:lla tarkoitetaan
kumminkin tavallisimmin vain Tanskalle
kuuluvaa niemimaan osaa (29,648 km².
1,5 milj. as.). vrt. Tanska,

Jynkkä, taistelupaikka Kuopion
eteläpuolella. Siellä J. S. Duncker maalisk.
1808 puolustautui ylivoimaista vihollista
vastaan.

Jynnan, Kiinan lounaisin maakunta,
Jangtsekiiangin yläjuoksun eteläpuolella,
jylhää vuorimaata; 371,500 km², 10 milj.
as. Maanviljelystä, karjanhoitoa, vuorityötä.
Pääkaup. Jynnan-fu, 150,000 as.

Jyrinpäivä, vanha suom, kylvötöiden
alkamisen ja karjan laitumelle laskemisen
juhla, huhtik. 23 p., mutta saattoi
siirtyä myöhemmäksikin. J. oli alk.
vainajain hengille omistettu pakanallinen
kevätjuhla, joka yhtyi Pyhän Yrjänän
muiston viettoon.

Jyrki ks. Yrjänä ja Nyyrikki.

Jyrkkäkosken l. Jyrkän ruukki.
Iisalmen pitäjässä; per. 1831, lopetettu 1909.

Jyrsijäkorennot (Corrodentia),
hyönteislahko, johon luetaan termiitit,
kirjatäit, täit ja mallofagit (ks. n.).

Jyrsijät l. nakertajat (Glires,
Rodentia), lajirikas imettäväislahko.
Talttamaiset, pitkät, käyrät, juurettomat
etuhampaat, joissa tavallisesti kiillettä vain
etupinnalla. Kulmahampaita ei ole, niiden
paikalla leveä loma. Poskihampaat
kiillepoimuiset, joskus nystermäiset.
Useimmat j. ovat kasvinsyöjiä, eräät
kaikkiruokaisia. Tärkeimmät heimot: jänikset,
oravat, majavat, taskuhiiret,
pähkinähiiret, hyppyrotat, rotat, myyrät,
piikkisiat, marsut, villahiiret.

Jyrsin l. kurso, pyörivä,
monihampainen työkalu, jonka hampaat
leikkaavat muokattavasta kappaleesta
lastuja. J:n muoto riippuu muokattavan
pinnan muodosta. Hammaspyörän hampaat
jyrsitään kuviemme a:n ja b:n
muotoisella j:llä (a takaaleikattu,
b moduuli-j.), kiilaura c:n ja
nurkkaus d:n muotoisella j:llä.
Kuva e esittää kierukka-j:tä, jolla
hammaspyöriä jyrsitään, kuvat f ja g
taso-j:iä. — Takaaleikattu j. on

Jyrsimiä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>