Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Jähmettyminen-Jälkisäädöslahjoitus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Jähmettyminen, nesteen muuttuminen
jähmeäksi. Tämä olotilan muutos
tapahtuu kullekin aineelle vakinaisessa
lämpötilassa, jähmettymispisteessä, johon
ainoastaan hyvin suuret paineet voivat
vaikuttaa muuntavasti. Kun j. tapahtuu
alhaisessa lämpötilassa, sanotaan sitä
jäätymiseksi, lämpötilaa jäätymispisteeksi.
Veden jähmettymispiste on 0° C,
elohopean —39°, väkiviinan —130,5°.
Suuri paine alentaa veden jäätymispistettä;
siksi toisiaan vastaan kovasti
puristuvat jääkappaleet sulavat
kosketuspinnaltaan, liukuvat toisiaan ja kalliota
vasten sekä jäätyvät kiinni toisiinsa
(jäätiköitten liikkeet). J:ssä vapautuu
yl. suuri määrä lämpöä (jähmettymislämpö),
mikä jälleen sitoutuu kappaleen sulaessa
(veden jähmettyessä 80 kaloria kiloa kohti).
Jähmeä ks. Olomuodot.
Jäktaaki, aluksen raaka- tai muuhun
pyöröpuuhun kiinnitetty rautapuikko
tai puurima, johon purje nidotaan kiinni.
Jäkälät (Lichenes), sienien ja levien
yhdyselämän l. symbioosin tuloksena
muodostuneita itiökasveja. Sekovarren
muodon mukaan erotetaan 4 päätyyppiä:
rihma-, rupi-, lehti- ja
pensas-j. Useimmat j.-sienet kuuluvat
kotelomaljaisten sienien ryhmään, vain harvat
ovat kotelopulloisia; j.-levät ovat
viher- tai sinileviä. Sienet imevät alustasta
epäorgaanista ravintoa, leväsolut taas
yhteyttävät Lisääntyminen tapahtuu
itiöitten, jäkälämurujen tai emäkasvin
palasien välityksellä. Itiöt syntyvät
kuten kotelosienillä itiökoteloissa; nämä
sijaitsevat tavallisimmin maljamaisissa
tai nappimaisissa kotelomaljoissa, jotka
ovat tolsenvärisiä kuin muu sekovarsi,
harvemmin pistemäisissä kotelopulloissa.
Jäkälämurut l. sorediot ovat jäkälän
pinnalla tai reunoilla näkyvää jauhoa,
jonka jokaisessa hiukkasessa on yksi
leväsolu tai soluryhmä ja sitä
ympäröiviä sienirihmoja. — J. elävät puilla,
kallioilla, maalla j. n. e. Kallioilla elävät
edistävät suuresti kiven rapautumista.
Taloudellinen merkitys on vähäinen:
eräitä lajeja käytetään niissä olevan
jäkälätärkkelyksen l. likeniinin vuoksi
— se ei ole tärkkelystä vaan tärkkelysmäistä
ainetta — porojen (katovuosina ihmistenkin)
ravinnoksi, islanninjäkälästä on valmistettu
n. s. jäkäläviinaa eräitä lajeja on käytetty
kotivärjäykseen tai lääkkeeksi.
Kuva 1. Yhtenäisen sekovarren poikkileikkaus. |
Kuva 2. Kerroksikkaan sekovarren poikkileikkaus, o yläpinnan, u alapinnan kuorikerros, m ydinkerros, g leväsoluja. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>