Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 159-160 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kaakeliuuni-Kaakki

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kaakeliuuni on kaakeleilla päällystetty
muurattu tulisija huoneitten lämmittämistä varten.
Sen tärkeimmät osat ovat ulkokuori, tulipesä ja
savukanavat. Ulkokuoren vahvuus vaihtelee
tavallisesti 10-14 cm. Mitä vahvakuorisempi uuni on,
sitä huonommin se lämpöä antaa. Tulipesä
voi olla arinaton tai arinallinen. Arinattomissa

Kolmikanavainen uuni. a, b, c merkitsevät vastaavien poikkileikkaukuvien asemia.

tulipesissä ladotaan polttoaine pesän pohjalle
ja lämmitettäessä pidetään suuluukut ja savupellit
avattuina joko kokonaan tai osaksi. Paraisiin
tuloksiin tullaan pitämällä suuluukut osaksi
avattuina ja savupellit vain sen verran, että
tarpeellinen veto syntyy. Arinallisissa
tulipesissä ladotaan polttoaine arinan päälle
ja lämmitettäessä pidetään tulipesänluukut
suljettuina. Palamista varten tarvittava ilma
johdetaan vetoluukun kautta tuhkapesään ja sieltä
arinan läpi tulipesään. Näin johdettuna saadaan
ilma tasaisemmin jakaantuneena polttoaineeseen

Vastavirtauuni. Sl suuluukku, Nl nokiluukku.

ja päästään pienemmällä ilmamäärällä, josta
seurauksena on pienempi savukaasulämpöhäviö.
Tässäkin tapauksessa on savupellit pidettävä
avattuina vain sen verran, että tarpeellinen
veto syntyy. Arinallisia tulipesiä
käytetään kivihiili- ja koksilämmityksessä,
mutta soveltuvat ne hyvin myöskin
puulämmitykseen. Niitä käytettäessä
kuumenevat ja laajenevat uunien sisäosat
kovasti. Särkymisen välttämiseksi eivät
sisäosat sentähden saa olla muurattuja
liitokseen ulkokuoren kanssa. Arinattomat
uunit voidaan helposti muuttaa arinallisiksi
muuraamalla niitten tulipesään erikoisesti
sitä varten valmistettu laite, johon kuuluvat
arina ja vetoja tulipesänluukku kehyksineen.
Näitä valmistetaan m. m. Högforsin tehtaassa.
Savukanavien tarkoituksena on
johtaa savukaasut siten, että lämpö niistä
mahdollisimman tarkkaan jää uunien seinämiin.

Vastavirtauuni varustettuna Tarjanteen suunnittelemalla tulipesänrakenteella luukkuineen. I-I, II-II, III-III osoittavat vastaavien poikkileikkauskuvioiden asemaa.

Ennen käytettiin uuneja, joissa savukaasut
kulkivat pienissä kanavissa perätysten kanavasta
kanavaan. Nyk. on alettu pääasiallisesti
valmistaa vain n. s. vastavirtauuneja.
Savukaasut kohoavat näissä yhtä kanavaa
myöten ylös ja painuvat sen jälkeen alas
pitkin uunin ulkokuorta, kootaan yhteen
alhaalla ja johdetaan savupiippuun.
Tällaisella savukaasujen johtotavalla on
paljon etuja. Kuumat savukaasut jäävät
uunien yläosaan ja vain jäähtyneimmät
raskaimpina pääsevät poistumaan
savupiippuun. Savukaasulämpöhäviö tulee
sentähden pieneksi. Lämmön siirtyminen
ulkokuoreen ja siitä ilmaan on voimakas.
Kun savukaasut johdetaan alhaalta
savupiippuun, ei uunien yläosaan tule
savupiippuun johtavaa helposti rikkoontuvaa
yhdistystä. Sisäosa voidaan muurata ilman liitosta
ulkokuoren kanssa, niin että uunien
tulipesät voidaan haitatta tehdä arinallisiksi.
Uunien rakenne on yksinkertainen ja ne ovat
helppoja puhdistaa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>