Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 169-170 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kaariviila-Kaarle

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Valokaaren aiheuttamaa lämpöilmiötä
voi käyttää äänen synnyttämiseen. Jos
näet valokaarta syöttävän virran
voimakkuus vaihtelee, niin kaaren
ympäristölleen luovuttama lämpömäärä
vaihtelee samassa tahdissa ja tästä
aiheutuu ympäröivän ilman tiivistymistä
ja harvenemista, minkä korvamme tajuaa
äänenä. Esim. mikrofoniin puhuttu tai
laulettu ääni voidaan saada valokaaren
avulla voimakkaasti kuuluvaksi kuvassa
esitetyn järjestelyn avulla. Mikrofonin
kautta kulkeva, puheen vaikutuksesta
voimakkuudeltaan vaihteleva virta
indukoi induktsionikäämissä vastaavia
virran vaihteluja valokaaren virtapiirissä.
Valokaaren lämpövaikutus on suorassa
suhteessa virranvoimakkuuden neliöön;
kun mikrofonipiirin indukoima
virranvoimakkuus on pieni verrattuna
hehkutusvirran voimakkuuteen, niin
lämpövaikutusten erotus ΔW on suorassa suhteessa
molempien virranvoimakkuuksien tuloon
[ΔW = w (I + i)² — wI² = 2wIi, missä w on
vastus, I ja i virranvoimakkuudet]. Tästä
aiheutuu valokaaren suuri vahvistajateho.
— Tällä „puhuvalla valokaarella" on ollut
suuri merkitys radiotekniikan kehitykselle.
Sen periaatteen sovelsi ensin tansk.
Poulsen lähetyskojeeseen, saaden
aikaan vaimenemattoman lähetysvärähtelyn.
vrt. Radio.

Puhuva valokaari. M mikrofoni, W säätövastus.

Kaarivilla, teräskaareen jännitetty
saha, jota käytetään metallin sahaamiseen.

Kaarlahti, rautatieasema
Hiitolan-Raudun radalla, 18 km Hiitolasta.

Kaarle (engl. Charles), Englannin
ja Skotlannin kuninkaita. — 1. K. I
(1600-49), hallitsi 1625-49. Oli itsevaltainen
joutuen riitaan parlamentin kanssa,
mikä seikka aiheutti Cromwellin johtaman
kapinan; mestattiin. Kuva I osa, p. 700. —
2. K. II (1630-85), hallitsi 1660-85.
Tunnustettiin kuninkaaksi Skotlannissa 1650
Cromwellin voittamana pakeni mannermaalle.
Kutsuttiin takaisin isänsä valtaistuimelle
1660. Ulkopolitiikka Ranskan vaikutuksen
alainen; sisäpolitiikassaan isänsä tapainen.
Pakotettiin suostumaan habeas corpus-
ja test act-lakeihin.

Kaarle (esp. Carlos), Espanjan
kuninkaita. — 1. K. I ks. Kaarle V,
saks.-roomal. keisareita. — 2. K. II
(1661-1700), peri kruunun 1665, hallitsi
1675-1700. Viimeinen Espanjan Habsburgeista.
— 3. K. III (1716-88), Parman ja Piacenzan
herttua 1731-35, Napoli’n ja Sisilian
kuningas 1735-59, Espanjan 1759-88. Kuului
valistuneisiin itsevaltiaihin. — 4. K. IV
(1748-1819), hallitsi 1788-1808. Sodassa
Ranskaa vastaan ja sitten Ranskan liittolaisena;
luovutti kruunun ensin pojalleen Ferdinandille
ja sitten Napoleonille.

Kaarle, frankkilais-roomal. keisareita.
— 1. K. (I) Suuri (742-814), Frankkien valtakunnan
kuningas v:sta 768 (v:een 771 veljensä Karlmanin
kera), keisari v:sta 800, Pipin Pienen poika.
Voitti Italiassa 774 paavia ahdistavat langobardit,
valloitti 778 maureilta kappaleen Espanjaa Saattoi
loppuun Saksan heimojen kristinuskoon käännyttämisen
ja yhdistämisen saman valtikan alle; vars. saksilaiset
tekivät sitkeätä vastarintaa (772-804). Taisteli
menestyksellä avaareja ja vendejä vastaan ja
ulotti pohjoisessa valtakuntansa Eideriin. Kun
paavi kruunasi K:n Rooman keisariksi, merkitsi se
Länsi-Rooman keisarikunnan uudistumista ja
kristillisen yleisvaltakunnan syntyä. K.
uudisti valtakuntansa hallintoa ja
oikeudenkäyttöä. Entuudestaan melkein
itsenäisten herttuoiden valtaa vähennettiin,
kreivit, jotka hoitivat pienempiä alueita
(gau), menettivät erottamattomuutensa,
ja heidän toimintaansa valvoivat hallitsijan
lähettämät lähettiläskreivit. Valtakunnan
rajoille perustettiin markkreivikuntia
suojaksi sotaisten naapurikansojen hyökkäyksiltä.
Sääsi koko valtakunnalle yhteisiä lakeja
(capitularia). Vaikka K. koetti säilyttää
vapaan talonpoikaissäädyn ja tiedusti kansan mieltä
vuosittain pidetyissä asetarkastuksissa
(„toukokuunkenttä"), tarvitsi hän sotien
takia vasallien apua ja edisti läänityslaitoksen
kehitystä. K. suosi kirkkoa ja
opillista sivistystä. Hänen hoviinsa
Aacheniin kokoontuivat ajan etevimmät

Kaarle Suuren patsas.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>