Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 173-174 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kaarle

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Ruotsille Ruijan. Edisti elinkeinoelämää,
perusti Oulun ja Vaasan, paransi
Suomen oikeudenkäyttöä; sai täällä nimen
„hyvä kuningas". — 4. K. X Kustaa
(1622-60), hallitsi 1654-60, Kaarle IX:n
tyttären ja pfalzkreivi Juhana Kasimirin
poika, ensim. Ruotsin Pfalz-Zweibrückenin
sukuinen hallitsija. Valittiin
kruununperijäksi 1649. Hallitsijana
hyväksytti n. s. neljänneksen peruutuksen
1655 (ks. Reduktsioni). Sodassa
Puolaa vastaan aluksi voitokas
(Varsovan taistelu 1656), mutta kansallinen
nousu Puolassa ja Tanskan y. m.
ryhtyminen sotaan muutti aseman.
K. hyökkäsi nyt etelästä Jyllantiin,
jonka valloitti, teki mainehikkaan
retkensä Belttien yli 1658 ja uhkasi
Kööpenhaminaa. Roskilden rauhassa 1658
Tanska luovutti m. m. nykyisen
Etelä-Ruotsin. V. 1656 syttyi sota Venäjää
vastaan, jolloin Itä-Suomea hävitettiin.
K. kuoli ryhdyttyään uuteen sotaan
Tanskaa vastaan. — 5. K. XI (1655-97),
hallitsi 1660-97, täysi-ikäinen 1672,
edellisen poika. Holhoojahallituksen aikana,
jonka etunenässä oli valtiokansleri M. G.
De la Gardie, Ruotsi joutui sotaan
Alankomaita, Brandenburgia ja Tanskaa
vastaan, ja vasta siinä kärsityt tappiot
salvat K:n ottamaan hallitusohjat omiin
käsiinsä 1676. Tanskan kanssa tehtiin
kunniakas rauha 1679, ja Brandenburg
sai vain pienen osan Pommeria. K. valitsi
itselleen uudet neuvonantajat, J.
Gyllenstjernan, H. Wachtmeisterin ja Klaus
Hermaninpoika Flemingin. Reduktsioni
pantiin koko ankaruudessaan voimaan,
ja kuningas sai v:n 1680 ja 1682
valtiopäivillä rajattoman vallan.
Ruotujakolaitos pantiin toimeen ja laivastoa
uudistettiin. Uusi kirkkolaki säädettiin (1686).
— 6. K. XII (1682-1718), hallitsi
1697-1718, edellisen poika. Vietti kolme ensim.
hallitsijavuottaan poikamaisissa leikeissä,
joutui 1700 sotaan Venäjää, Puolaa ja

Kaarle XI.

Kaarle XII.

Tanskaa vastaan, joutuen lopulta
tappiolle (ks. Suuri pohjan sota)
Kesken sotatoimia K. kaatui Norjassa
Fredrikstenin linnaa piirittäessään. K. oli
peloton soturi ja taitava päällikkö, mutta
aliarvioi vihollisen voimat. [Bring
(ruots., 1918); Grimberg (1919); Voltaire
(suomen. 1921).] — 7. K. XIII
(1748-1818), Södermanlandin herttua,
Kustaa III:n veli, hallitsi 1809-18.
Otti osaa v:n 1772 vallankumoukseen,
laivaston ylipäällikkönä Venäjän
sodassa 1788-90 sekä maa-armeijan
päällikkönä Suomessa syksyllä 1788,
valtionhoitajana Kustaa IV Aadolfin
alaikäisyyden aikana 1792-96, jolloin jätti
hallitusohjat suosikkinsa Reuterholmin
käsiin. K. oli innokas vapaamuurari. —
8. K. XIV Juhana (1763-1844), alk.
Jean Baptiste Bernadotte,
hallitsi 1818-44, kotoisin
Etelä-Ranskasta. Yleni vallankumoussodissa
divisioonakenraaliksi, sotaministerinä 1799,
marsalkaksi 1804, Ponte Corvon
ruhtinaaksi 1806 kunnostauduttuaan
Austerlitzin taistelussa. Oli Pohjois-Saksaan
sijoitetun armeijan ylipäällikkönä ja
Saksin armeijan päällikkönä Wagramin
taistelussa. Valittiin Ruotsin
kruununperilliseksi 1810 ja johti siitä lähtien
hallitusasioita. Luopui pian Napoleonista
tehden rauhan Venäjän ja Englannin
kanssa ja sopi Aleksanteri I:n kanssa
Turussa 1812 siitä, että Ruotsi saisi
Norjan. Otti ruots. joukoilla osaa sotaan 1813,
jolloin johti n. s. pohjoisarmeijaa. Pakotti
Tanskan 1814 luovuttamaan Norjan,
jonka oli liityttävä unioniin Ruotsin
kanssa. — 9. K. XV (1826-72), hallitsi
1859-72, hoiti hallitusta v:sta 1857.
Innokas skandinavismin ystävä; omasi
taiteellisia taipumuksia.

Kaarle, saks.-roomal. keisareita. —
1. K. IV (1316-78), Böömin kuningas
1346-78, Saksan hallitsija v:sta 1349,
keisari v:sta 1355. Julk. 1356 „kultaisen
bullan" (ks. t.), perusti Praagin
yliopiston, lisäsi Luxemburgin suvun alueita
m. m. Brandenburgilla. — 2. K. V (1500-58),
Espanjan kuninkaana K. I, arkkiherttua Filip
Kauniin ja Kastilian Johannan poika, Peri 1506
isältään Alankomaat ja Franche-Comtén, tuli

Kaarle V. (Osa Tizianin maalaamasta ratsastajakuvasta.)

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>