- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
183-184

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kaasukello-Kaasumittari

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Kaasukello l. gasometri. ks.
Kaasulaitos.

Kaasulaitos. Valokaasun valmistus
tapahtuu siten, että kaasurikkaita kivihiiliä

illustration placeholder

Retorttiuuni, retortit vaakasuorasti. R retortit,

Rk esilämmittäjä, G generaattori, S savukanava.


kuivatislataan kaasuretorteissa
(retorttiuunit) tai kaasukamareissa
(kamariuunit) ja syntyneestä kaasusta
poistetaan terva, vesihöyry, amoniakki,
rikkihiili y. m. lisäaineet. Retorteista tai
kamarista tuleva kaasu nousee nousuputkea

illustration placeholder

Kamariuuni (pitkittäis- ja

poikittaisleikkaus).


illustration placeholder

Pesijä

(scrubber).


illustration placeholder

Puhdistusarkku.


putkea pitkin vesilukkoon (hydrauliikkiin)
ja.jäähdyttäjään, joihin terva, vesihöyry,
amoniakki, rikkihiili ja hiilihappo jäävät.
Tervajäännökset erotetaan tervanerottajassa
ja kemialliset aineet edelleen pesemällä,
naftaliini raskailla tervaöljyillä,
syaanivety rautasuolaliuoksella,
amoniakki vedellä. Rikkivety poistetaan
lopullisesti kalkilla tai rautamalmilla.
Kaasun imee uunista imijä, joka
myöskin painaa sen eri puhdistajien
läpi. — Puhdistettu kaasu kulkee sitten
asemakaasumittarin läpi suureen
kaasusäiliöön eli -kelloon, josta se menoputken
kautta painuu yleiseen putkiverkkoon.
Kaasukellossa on vesiallas ja tässä
alassuin, tavallisesti useammista
kaukoputken osien tapaan sisäkkäin
liukuvista osista tehty kello eli kupu, joka
nousee ja laskee kaasumäärän vaihdellesssa.

illustration placeholder

Kaasunimijä.


illustration placeholder

Kaasukello.


Kun kaasun paine vaihtelee riippuen siitä,
kuinka täynnä kello on, täytyy menojohdossa
olla paineensäätäjä joka pitää paineen
putkijohdoissa saman n. Tonnista kivihiiliä
saadaan n. 310 m3 kaasua, jonka
tehokas lämpöarvo on n. 4,700 lämpöyksikköä;
koksia tulee n. 740 kg. — K:ia on Suomessa,
paitsi Helsingissä, myöskin Turussa ja Viipurissa.

illustration placeholder

Helsingin kaasulaitos.



Kaasumittari, koje, jolla mitataan
kaasun kulutus. K:eitä on märkiä ja
kuivia. Märässä k:ssa (kuva) pyörii 4-lokeroinen
rumpu veteen upotettuna. Putkesta tuleva kaasu
virtaa rummun keskelle (c) ja siitä
veden pinnan yläpuolella olevan aukon kautta
johonkin lokeroon d, mistä vesi
tunkeutuu pois alhaalla olevan aukon a kautta,
pannen samalla rummun pyörimään, jolloin
lokeroon e tunkeutuva vesi saattaa
kaasun poistumaan sieltä aukon a2 kautta
mittarin yläosaan ja torveen b.
Lokeroitten tilavuus tunnetaan ja rataslaitos
merkitsee kierrosluvun ja ilmoittaa läpi
kulkeneen kaasumäärän. Käytetään nyk.
vain asemamittarina, s. o.
kaasulaitoksella pääjohtoon lasketun kaasun
mittaamiseen. — Kuivassa k:ssa on kaksi
paljetta, jotka vuorotellen täyttyvät ja
tyhjenevät; palkeiden liike käyttää
iskunlukijaa, joka näyttää kaasumäärän. —
Automaattinen k. laskee vain määrätyn
kaasumäärän lävitsensä, kun siihen
pistetään raha tai poletti.

illustration placeholder

Märkä

kaasumittari.



<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 22:05:32 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/2/0118.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free