- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
185-186

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kaasumoottori-Kaatumatauti

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Kaasumoottori, kaasukone,
polttomoottori, jossa polttoaineena
käytetään valokaasua.

Kaasunaamari ks. Kaasusota.

Kaasuretortti, umpinainen,
tulenkestävästä aineesta tehty torvimainen
astia, jota käytetään valokaasuu
valmistuksessa. vrt. Kaasulaitos.

Kaasus (lat.), kieliop., sija.

Kaasusota. Maailmansodan aikana
saksalaiset ensimmäisinä käyttivät
myrkyllisiä kaasuja taisteluvälineenä
Flanderin rintamalla 1915 tuottaen
vihollisilleen hirvittävää tuhoa. —
Kaasuhyökkäystä varten kem. aineet kootaan
tarvittavine astioineen ja puhallusputkineen
etuvarustuksille. Sopivan tuulen
käydessä vihollisen rintamaa kohti
puhalletaan kaasu tiheänä pilvenä vierimään
tuulen vietäväksi. Sade, kylmä ilma, rotkot
ja metsät saattavat kuitenkin tehdä
hyökkäyksen tehottomaksi. Tehokkaita
kaasuaseita ovat myöskin tykkien
kaasukranaatit, kaasumiinat ja heitettävät
kaasupommit. — Saksalaisten tavallisimmat
hyökkäyskaasut olivat „Blaukreuz"
(difenyyliklooriarsiini) ja „Grünkreuz"
(difosgeeni), joista edellinen voimakkaasti
kiihoittaa aivastukseen ja yskään,
jälkimmäinen syövyttää ihoonkin vaikeasti
paranevia haavoja. Puolustuskaasuna oli
„Gelbkreuz" (dikloorietyylisulfidi,
sinappikaasu), joka kauan pysyi
paikoillaan ja vaikutti „Grünkreuzin" tapaan.
— Kaasuhyökkäysten torjumiseksi
varustetaan miehet kaasunaamareilla,
jotka eri maissa ovat erilaisia. Pääasia
niissä on, että kasvot ovat niin naamarin
peitossa, että hengitys tapahtuu
naamariin asetetun kem. aineita sisältävän
torvimaisen patterin lävitse, joka sitoo
myrkkykaasut. Maailmansodan jälkeen
on k.-menetelmiä voimaperäisesti kehitetty
eritoten Yhdysvalloissa ja Englannissa.
[Luukkonen, „Taistelukaasut" (1925).]

illustration placeholder

Kaasunaamari.



Kaasuttaja ks. Karboraattori.

Kaasu-uuni, pieni, siirrettävä
kaasuliekillä lämmitettävä laite, jota
käytetään leipien ja ruokien paistamiseen.
Uunin muodostaa, rautalevyinen kupu,
joka peittää kaasupolttimen.

Kaasuvaaka, laite, jolla määrätään
kaasujen ominaispaino ja jossa esim.
riippuu ontto ilmaton lasipallo vaakavivusta,
sovitettuna lasikupuun, minkä läpi
tutkittava kaasu kulkee. Vaakaan sovitettu
osoitin näyttää ominaispainon.

Kaasuvalo. Valokaasun valovoima
riippuu sen sisältämästä raskaiden
hiilivetyjen määrästä, joiden hiilihiukkaset
palaessaan hehkuvat. Valon voimakkuus
riippuu myöskin liekin kuumuudesta ja
siltä, paljonko ilmaa siihen johdetaan.
Liekki on valaiseva, jos kaasuun
johdetaan vähän ilmaa sen kulkiessa
polttimen läpi. K. on välitön tai välillinen.
Edellisessä valaisee liekki sellaisenaan,
polttimona käytetään reikä- tai rakopoltinta,
joissa kummassakin liekki leviää litteäksi tai
putkimaiseksi (argand- ja dumaspoltin). Nyk.
käytetään melkein yksinomaan välillistä l.
hehkuvaloa. Auerlampussa (ks. t.) kaasu
johdetaan bunsenpolttimeen, jonka liekki
kuumentaa ,,sukan", joka hehkuessaan
valaisee. Tavallisissa hehkulampuissa ovat
liekki ja sukka ylöspäin, n. s.
iniverttilampuissa alaspäin. Kaasuhehkulamppujen
valovoima on 30-600 normaalikynttilää,
kaasunkulutus 1-0,75 litraa tunnissa
normaalikynttilää kohti. Painekaasulampuissa
pusertuu kaasu hieman; ne kuluttavat n.
puolta vähemmän kaasua kuin tavalliset auerlamput.

illustration placeholder

Kaasuhehkulamppuja,

oik. inverttilamppu.



Kaasuvalopaperi, valokuvauspaperi,
joka voidaan valolttaa kaasuvalolla, sama
kuin kehityspaperi.

Kaasuvesi, valokaasun puhdistusvesi,
josta saadaan m. m. amoniakkia.

Kaasuöljy, vuoriöljyn tislaustuote,
käytetty valaistukseen ja kuumennukseen;
tulenarkuutensa vuoksi joutunut
pois käytännöstä, Nyk. se jaetaan
kahteen osaan, joista alempana kiehuvaa
sanotaan kaasueetteriksi, ylempänä
kiehuvaa bentsiiniksi.

Kaatingametsät, Catingas (ks. t.).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/2/0119.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free