Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 193-194 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kahdeksantunnin työaika-Kahvi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kahdeksannesnuotti tarkoittaa
säveltä, jonka aika-arvo on 1/8 samassa
sävellyksessä käytettyjen „kokonuottien"
(ks. t.) arvosta.

Kahdeksantunnin työaika ks. Työaika.

Kahdentoista taulun lait, muinaisroomal,
lakikokoelma, valmistui n. 450 e. Kr.
kymmenmiehisen lautakunnan (ks. Decemviri)
laatimana; asetettiin kaiverrettuna 12
vaskitauluun Rooman Forumille.

Kahila, Hilja, Arvid Järnefeltin
(ks. t.) salanimi.

Kahlaajat (Grallatores), lintulahko,
jolla on kahluujalat: nilkka pitkä, sääri
niinikään pitkä ja alapäästään höyhenetön;
takavarvas pieni, muita varpaita ylempänä.
Kaula tav. pitkä ja hoikka. Suomen
tunnetuimpia k:ia ovat kuovit, viklat,
rantasipi, suokulainen, lehtokurppa,
taivaanvuohi, kurmitsat, kurki, ruisrääkkä.

Kahn, Gustave (s. 1859), ransk.
runoilija ja romaaninkirjoittaja.
Teoksia: „Le roi fou", „L’adultère
sentimental", ,,Symbolistes et décadents".

Kahperusvaara, tunturi Enontekiön
Lapissa, Haltiotunturista etelään, 1,258 m
yl. merenp.

Kahr [kār], Gustav von (s. 1862),
baijerilainen poliitikko. Pääministerinä
1920-21, melkein diktaattorin valtuuksilla
varustettuna ylivaltiokomissaarina 1923-24.

Kahtaistaittuminen. Jos esim.
kalkkisälpäkide asetetaan paperille, jolle on
painettu kirjaimia, niin nämä näkyvät
kaksinkertaisina (kuva 1). Tätä ilmiötä
sanotaan k:ksi, ja se aiheutuu siitä, että
kiteessä kulkeva valosäde jakautuu kahteen,
toisiaan vastaan kohtisuorassa tasossa
polarisoituneeseen säteeseen. Näistä
toinen, se jonka polarisatsionitaso
on kiteen pääakselin suuntainen, noudattaa
tavallisia taittumalakeja, yleissääntöinen
säde; toinen, erikoissääntöinen säde,
taittuu joko enemmän (positiivinen kide) tai
vähemmän (negatiivinen kide) kuin edellinen.

Kuva 1.

Kuva 2. AA optillinen akseli, L tulosäde, ac yleissääntöinen, bd erikoissääntöinen säde.

Kahujyvät, viljaa lajiteltaessa tai
puhdistettaessa erkanevat vialliset,
tavallisesti muita kevyemmät jyvät.

Kahukärpänen (Oscinis frit),
n. 2 mm:n pituinen kiiltävä kärpänen.
Valkeankeltainen 3 mm:n pituinen
jalaton toukka vahingoittaa touko- ja
syysviljan oraita, aiheuttaa valkotähkiä
niittyheiniin, ohraan ja kauraan sekä
n. s. kahujyviä ohraan. — Kahuperhonen
(Hadena tritici l. basilinea), ruskea
yöperhonen, jonka etusiipien tyvessä
lyhyt musta pitkittäisviiva. Toukka
30 mm pitkä, kovertaa nuorempana
kypsymättömiä rukiinjyviä ontoiksi
aikaansaaden kahujyviä, syö vanhempana
kypsiä rukiinjyviä, tuhoo myös
syysviljan oraita.

Kahveli (ruots.). 1. Varrella ja
piikeillä varustettu syömäväline
(haarukka), muodoltaan tunnettu jo
vanhalla ajalla, aterioimiseen käytetty
Euroopassa ehkä vasta 1000-luvulta. —
2. Merenk. Pyöröpuu, riippuu peräänpäin
viistossa aluksen mastossa ja pitää
suorana k.-purjeen yläreunaa.

Kahvi, kahvipensaan siemenet ja
niistä valmistettu juoma. Viljellyistä
k.-pensaslajeista ovat tärkeimmät

Kahvin poimintaa.

Coffea arabica ja C. liberica,
edellinen kotoisin Abessiiniasta, jälkimmäinen
Länsi-Afrikan troopillisista osista. Hedelmä
kirsikan näköinen, 2-lokeroinen luumarja,
kummassakin lokerossa 1 siemen,
,,k.-papu", joka kuorittuna lähetetään

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>