- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
201-202

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kaivonkatsonta-Kaivos

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Kaivo varustetaan puu-, kivi-,
rauta- tai betonikehällä (kehä- l.
kuilukaivo,
kuva 1) tai on k:na
vain maahan painettu putkijohto
(putki-k., kuva 2). Putki-k:n
yksinkertaisin muoto on n. s. Nortonin
kaivo. Jotta pintavesi ei pääsisi k:oon,
tiivistetään sen ympäristö savella.
Vuori-k. on porattu kallioon, vrt.
Arteesinen kaivo.Lakit. K:n
tahallisesta myrkyttämisestä sekä k:n
peittämättä tahi aitaamatta taikka
merkkiä vaille jättämisestä on säädetty
rangaistus (Rikoslaki 34: 15 ja 44: 11).

illustration placeholder

Kuva 1.


illustration placeholder

Kuva 2.



Kaivonkatsonta. Asiantuntija voi
maanpinnan muodosta, kasviston
lajikokoomuksesta ja rehevyydestä
päättäen löytää kaivonpaikan.
Kaivonkatsojat käyttävät usein apunaan
vedessä kelluvia suurimoita, värillistä lasia,
taikavarpua y. m. Tavallisin on taikavarvun
käyttö: kaksihaaraisen pajunoksan
haarojen päät taivutetaan ulospäin
tarttumalla niihin kourin; kourien selät
painettuina polvia vastaan varpu
vaakasuorana eteenpäin astellaan, kunnes se
painuu maata kohti siinä, missä pitäisi olla
vesisuoni. Pajunoksan asemesta
käytetään myös metallilankaa.

Kaivopuisto, suuri puisto Helsingin
eteläosassa, merenrannalla, vastapäätä
Suomenlinnaa; itäosassa lukuisia
huviloita. Kaivohuoneen ravintola ja
ulkoilmateatteri, Ullanlinnan kylpylaitos,
uimalaitois. ks. kuvaliitettä Helsinki.

Kaivos, malmien, hyödyllisten
kivennäisten ja kivilajien ottopaikka, joka
ensin on louhos, mutta sitten, kun
tarvitaan erityisiä koneita tavaran
nostamiseen, ilman vaihtoon y. m., muuttuu
varsinaiseksi k:ksi. Maanpinnassa on
k.-aukko ja sen päällä nostokoneet
erikoisissa rakennuksissa. Aukosta päästään

illustration placeholder

Kaivoksen kaavakuva. R ja

S kuilu, Fo tuettu

pitkittäiskuja, Tv poikittaiskuja,

Fb täytekiveä.


k:een pystysuoraa tai vähän kaltevaa,
harvoin vaakasuoraa k.-kuilua
myöten. Kuilusta lähtee sivulle
vaakasuorat k.-kujat l. -käytävät,
joissa tavara louhitaan. Näistä
umpikujista nousee, milloin pintasuhteet
sen sallivat, maanpintaan tunneleita
joko ilmanvaihtoa, veden- tai
tavaran nostoa varten. Kujat muurataan
umpeen louhinnan loputtua. Louhinta
tapahtuu piikkihakuilla ja kovempia
vuori- ja maalajeja louhittaessa
paineilmalla tai sähköllä, harvoin
painevedellä käyvillä porakoneilla, jonka
jälkeen tavara irroitetaan räjähdyttämällä.
Missä louhittava kerros on riittävä
paksu, käytetään n. s. makasiinilouhintaa,
jolloin louhitaan pohjimmalle
kuljetuskujia ja näiden yläpuolelle
ristiin varsinaiset louhintakujat,
joista saatu tavara pudotetaan suoraan
kuljetuskujissa oleviin vaunuihin. Pois
kuljetus tapahtuu kujia myöten työntö- tai
hevosvaunuilla, nykyjään sähkö- tai
polttomoottoriveturien vetämillä
vaunuilla. K.-kuilussa olevat hissikorit
nostavat vaunut sitten maan pinnalle.
— Ilmanvaihto tapahtuu tunnelien
tai erikoisten puhalluskoneiden avulla.

illustration placeholder

Paineilmaporakone.


Vedennosto tapahtuu siten, että
erikoiset pumput nostavat veden joko
jaksoittain säiliöstä säiliöön tai suoraan
pohjakuopasta maan pinnalle. Valaistuksena
käytetään paitsi sähköä avoliekkisiä
öljy- tai rasvalamppuja, kivihiilikaivoksissa
on kuitenkin käytettävä n. s. Davyn
varmuuslamppuja. — Suomessa louhitaan
malmia nyk. vain Outokummussa, kun
sensijaan Pitkänrannan, Välimäen,
Kulonsuonmäen, Orijärven y. m. k:t ovat
käyttämättöminä tai vain vähäisessä
käynnissä. Louhintaa harjoitetaan myös
Paraisten ja Lohjan kalkki-k:issa seka
pienemmissä Förbyn ja Ruskealan
kalkki-, Tuusniemen asbesti-, Otravaaran
ja Karhusaaren rikkikiisu- ja Nunnanlahden
(Juuassa) vuolukivikaivoksissa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/2/0127.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free