Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 237-238 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kalifornianlahti-Kalkeerikangas

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

elohopeata; tärkein teollisuuden haara
hedelmäsäilyketeoll. Pääkaup. Sacramento,
muita tärk. kaup. San Francisco ja Los Angeles.

Kalifornianlahti, Kalifornian
niemimaan itäpuolella oleva 1,120 km pitkä,
100-240 km leveä Tyynenmeren lahti.

Kalikiille, muskoviitti (ks. t.).

Kalikoo (engl. calico),
kirjavakuvioinen karttuunikangas; myös
karkeahko, yksivärinen puuvillakangas.

Kalikstiinit (lat.) l. kalkkilaiset,
ne hussilaiset, jotka vaativat sekä viinin
(kalkin) että leivän jakelemista ehtoollisessa.

Kalikut (engl. Calicut [källikət]),
kaup. Etu-Intian länsirannikolla,
muinoin tärkeä kauppakeskus, ensim.
paikka Intiassa, johon eurooppalaiset
tulivat meritietä Afrikan ympäri (Vasco
da Gama 20 p. toukok. 1498).

Kalilasi ks. Lasi. — Kalilipeä,
kaliumhydroksidin vesiliuos.

Kalima, Eino (s. 1882),
Kansallisteatterin apulaisjohtaja 1914-17,
johtaja v:sta 1917.

Kalimaasälpä ks. Maasälpä. —
Kaliniitti, kaliumalunan mineraloginen
nimi.

Kalinin [-lī’-], Mihail
Ivanovitš (s. 1875), ven. bolševikki,
yleisven. toimeenpanevan keskuskomitean
puheenjohtaja v:sta 1919.

Kalisalpietari ks. Salpietari.

Kalisuolat, etenkin
maanviljelyskirjallisuudessa eräiden
apulantoina käytettyjen kaliumsuolojen
nimitys. Saadaan kaivoksista (vanhimmat
Stassfurtin lähellä Saksissa)
Pohjois-Saksasta, myös Elsassista ja
Espanjasta. Tärkeimpiä ovat: karnalliitti
(9-10 % kalia), kainiitti (12-14 % kalia)
ja n. s. väkevöity kalisuola. Kaksi
ensinmainittua esiintyy luonnollisina
mineraaleina, viimemainittu valmistetaan
keinotekoisesti. Yleisimmät kaupan k.-lajit
sisältävät kalia 20-40 %. — K.-teollisuus
Saksassa on valtion valvonnan alaisen
jättiläisyhtymän „Kalisyndikaatin" hallussa.

Kalisz [-iš], kaup. Puolassa, Prosnan
varrella; teoll. 45,000 as.

Kalium l. kaliumi, metallinen
alkuaine, kem. merkki K, at.-p. 39,1, om.-p.
0,875, sulamispiste 62,5°, kiehumap. 720°,
hopeankiiltävä, pehmeä, herkästi
hapettuva, yhtyy kiivaasti veteen, jolloin
syntyy k.-hydroksidia ja vetyä; tämä
syttyy reaktsionilämmöstä. K:ia
valmistetaan sulasta hydroksidista sähkövirran
avulla. Luonnossa k. esiintyy etenkin
silikaatteina. — K.-suolat ovat
helppoliukoisia ja värittömiä (vaikealiukoisia
ovat k.-platinakloridi, K₂PtCl₆, ja
k.-perkloraatti, KClO₄).
K.-bikarbonaattia (KHCO₃)
käytetään viini- tai sitruunahappoon sekoitettuna
leivinpulveriksi, k.-bikromaatti (K₂Cr₂O₇) on
tärkeä hapetin, k.-bromidia l. bromkaliumia
(KBr) käytetään valokuvauksessa ja lääkkeenä,
k.-hydroksidi (KOH), jonka vesiliuosta
sanotaan kalilipeäksi, on voimakkaimpia emäksiä,
kuivana kosteutta ja hiilidioksidia imevä,
k.-jodidi (KJ) jodin liuotin,
lääkeaine, k.-karbonaatti l. potaska
(K₂CO₃) on puutuhkan pääaine,
k.-kloraatti (KClO₃) voimakas
hapetin, käytetään myös lääkkeenä, kurlausvetenä
sekä tulitikkuteollisuudessa, k.-kloridi
(KCl) esiintyy Stassfurtin suolakerroksissa
sylviininä, k.-nitraatti l. k.-salpietari
(KNO₃) on tärkeä ruutiteollisuudessa,
k.-permanganaatti (KMnO₄) on
voimakas hapetin, käytetään analyyttisessä
kemiassa sekä lääkkeenä (tippuria ja
käärmeenpuremaa vastaan) ja desinfioimiseen,
k.-silikaatti, vesilasi (ks. t.),
k.-syanidi, syankalium (KCN) on
erittäin myrkyllistä, käytetään
galvanoplastiikassa ja huoneloisten
hävittämiseen. — Fysiologisesti k.-ioni,
päinvastoin kuin natriumioni, vaikuttaa
eläimiin myrkyllisesti, mutta on tärkeä
kasvien ravintoaine.

Kalja, sahti, mieto mallasjuoma.
Vaarin-k., väkevä, juhlatilaisuuksia
varten valmistettu, saattaa joskus olla
oluttakin väkevämpää.

Kaljaasi (ransk., ruots.), kaksi- tai
useampimaistoinen alus, jossa on yksi tai
useampi kokkapurje ja kussakin mastossa
kahveli- ja toppipurje.

Kaljaasi.

Kaljuuna, gallioni (ks. t.).

Kalkedon, muin.-kreik. kaupunki
Bosporin eteläsuun Aasian puoleisella rannalla,
nyk. Kadiköi. 30,000 as.

Kalkeerata, kalkioida, jäljentää
piirustuksia läpinäkyvälle paperille tai
kankaalle joko piirtämällä tai käyttämällä
värjäävää paperia (kalkeeripaperia, hiilipaperia). —
Kalkeerikangas, kalkiokangas,
kyllästämällä kuulakaksi tehty puuvillakangas,
jolle piirustuksia piirtäen jäljennetään

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>