Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 239-240 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kalkeeripaperi-Kalkkimaalaus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

(kalkeerataan) ja jota sitten käytetään
monistukseen, vrt. Sinijäljennös.
— Kalkeeripaperi l. kalkiopaperi.
öljyllä tai hartsilla kyllästämällä
kuulaaksi tehty paperi; myös saippuan ja
öljyn sekaisella värikerroksella peitetty
paperi, josta väri peittämätöntä puolta
kynällä painettaessa lähtee.

Kalkidiken niemimaa pistää
kolmikärkisenä Makedoniasta Aigeianmereen.

Kalkis, kaup. Kreikassa Euboian
saarella. 13,000 as.

Kalkkarokäärme (Crotalus),
myrkkykäärmesuku; hännän päässä
sarveissuomuista muodostuneita kalisevia
renkaita. N. 1,5 m pitkä yleinen k.
(C. durissus), elää Pohjois-Amerikan
lauhkeissa ja lämpimissä osissa. Amerikassa
muitakin lajeja, joista jotkut lähes 3 m:n
pituisia. Kaikki hyvin myrkyllisiä.

Yleinen kalkkarokäärme.

Kalkki. Sammuttamaton k.,
kalsiumoksidi (CaO), syntyy, kun
kalkkikiveä, kalsiumkarbonaattia,
kuumennetaan yli 800°, jolloin siitä
hiilidioksidi poistuu. Harmahtava,
huokoinen aine, sulamispiste n. 3,000°;
hehkuu kirkkaasti räjähdyskaasuliekissä,
(Drummondin k.-valo). Yhtyy halukkaasti
veteen, kuumentuen, paisuen ja möyhentyen
valkeaksi jauheeksi, sammutetuksi
k:ksi, kalsiumhydroksidiksi, Ca(OH)₂.
Tämä on vaikeasti veteen liukenevaa
(1:700). Liuos, k.-vesi, samenee
hiilidioksidin vaikutuksesta, jolloin syntyy
vielä vaikeammin liukenevaa hiilihappoista
k:ia l. kalsiumkarbonaattia, CaCO₃. Sammutettua
k:ia käytetään hiekansekaisena
kalkkilaastiksi sekä sementin
valmistukseen. Maanparannusaineena k. on
tärkeä: se kuohkeuttaa jäykkiä maanlaatu ja,
lisää maan absorptsionikykyä, liukoistaa
muita kasvinravintoaineita, poistaa
happamuuden, edistää maatumista ja
hyödyllisen bakteeristen syntymistä,
hävittää maassa olevia kasvitaudinituja. vrt.
Kalkkikivi, Kalkkilaasti.

Kalkkihiekkatiilet valmistetaan
sekoittamalla hiekkaa (95 %) ja
sammuttamatonta kalkkia (5 %) sekä kalkin
sammuttua puristamalla seoksesta
tiilejä, jotka sitten kovetetaan höyryllä
8 ilmakehän paineessa 8-9 tunnin ajan.

Kalkkikivi, yhteinen nimitys useille
kivilajeille, jotka kokonaan tai
pääasiallisesti ovat muodostuneet
kalkkisälvästä. Puhtaana k. on valkoista mutta
muihin aineihin sekoittumisesta usein
harmaata, punaruskeaa j. n. e. K:eä
erotetaan 2 päätyyppiä, kiteiset ja
tiiviit k:t; edellisissä näkyy kiteinen
rakenne paljain silmin (niitä sanotaan
myös marmoriksi); tiiviissä k:issä on
alkuperäinen kerrostumaluonne säilynyt,
niissä on tav. merieläinten fossiilisia
jäännöksiä. Useimmat k:t ovat syntyneet
merieläinten kalkkikuorien ja -runkojen
kasaantuneista jätteistä. K.:sta
valmistetaan kalkkia polttamalla;
sitä käytetään myös rakennus-,
taideteollisuus-, kuvanveisto- ja
maanparannusaineeksi.

Kalkkilouhos.

Kalkkilaasti, muurilaasti, ilmalaasti,
sammutetusta kalkista, hiekasta ja,
vedestä valmistettu taikina, jota
käytetään muuraukseen, rappaukseen y. m.
Seos kovettuu ilmassa, siinä oleva
sammutettu kalkki muuttuu näet vähitellen
kalkkikiveksi.

Kalkkilevät, eräät meressä elävät
viher- ja punalevät, joiden
solukettoihin on runsaasti kerrostunut
kalsiumkarbonaattia ja jotka senvuoksi ovat
hauraita, korallimaisia.

Kalkkiliete, eräillä merialueilla
pohjaan laskeutuva savimainen
kalsiumkarbonaattimassa, joka kovettuu
pohjassa kalkkikiveksi. Merieläinten
jätteistä peräisin.

Kalkkimaalaus, kalkkiveteen
sekoitetuilla vesiväreillä maalaaminen, tav.
kuivalle (al secco), harvemmin tuoreelle,
rapatulle pohjalle (al fresco).
Sideaineena käytetään joskus liimaa, alunaa
y. m. ja väreinä sellaisia maa- ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>