Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 241-242 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kalkkimaali-Kalkkuna

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

metallivärejä, joita kalkki ei syö. Melkein
kaikissa Suomen vanhoissa kivikirkoissa,
m. m. Hattulan, Lohjan ja Taivassalon,
on ollut k:ia. — Kalkkimaali,
freskomaalaukseen käytetyt värit, jotka
pysyvät kalkkilaastipinnalla muuttumattomina,
esim. sinkki- ja baryyttivalkoinen,
antimoni-, baryytti-, napolinkeltainen
y. m. — Kalkkimaito, kalkin ja
veden maidonvärinen seos.

Lohjan kirkon kalkkimaalauksia.

Kalkkinen. 1. Koski siinä, missä
Kymijoki lähtee Päijänteestä. Putous n.
1.8 m. — 2. Kanava, joka yhdistää Päijänteen
Kymijoen Kuhmorinpohjan lahteen kiertäen
Kalkkisten kosken, 1 km pitkä, rakennettu
1875-78, sulku uudelleenrakennettu 1893.

Kalkkisalpietari, Norjan
salpietari. ks. Salpietari.

Kalkkisintteri, kalkkikiviluolissa
muodostuva (kalsiumkarbonaatinpitoisesta
vedestä saostumalla) tiivis valkea tai
ruskea kalkkikivi.

Kalkkisuolat, kalsiumsuolat.

Kalkkisälpä, puhtaana väritön,
läpinäkyvä mineraali, kem. kokoomukseltaan
kalsiumkarbonaattia (CaCO₃); kidemuoto
romboedrinen, vaihteleva. Optillisesti
mielenkiintoinen vahvan kahtaistaittamisensa
vuoksi (vrt. Kahtaistaittuminen).
Saadaan Islannista y. m., myös Finbystä Suomessa. —
Kalkkituffi, lähde- tai purovedestä laskeutunut
huokoinen kalkkikivi.

Kalkkityppi, typellinen apulanta-aine,
jonka pääaineksena on kalsiumia, typpeä ja
hiiltä sisältävä yhdistys, kalsiumsyanamidi
(CaN₂C). Valmistetaan Ad. Frankin
1905 keksimän menetelmän mukaan johtamalla kovassa
kuumuudessa (sähköuunissa) typpeä
kalsiumkarbidijauheen yli. Veden kanssa k.
muodostaa amoniakkia ja amimoniumsuoloja.
Sen typen vaikutus arvioddaan likipitäen
70 %:ksi chilesalpietarin typen vaikutuksesta,
— Raaka-aineena useitten syaani johdannaisten
valmistuksessa.

Kalkkiuuni, uuni, jossa kalkkikiveä
poltetaan kalkiksi. Yksinkertaisin on
mäentöyrääseen kaivettu ja kivillä
sisustettu maauuni. Silinteri- l.
purnu-uuni toimii yhtäjaksoisesti:
kalkkikivet pudotetaan piipusta, alhaalta
lämmitetään ja tyhjennetään kalkki.
Polttoaineena käytetään uudemmissa
k:eissä generaattorlkaasua. Rengasuuneja
käytetään suurtuotannossa. vrt. Tiiliteollisuus.

Kalkkivalo, Drummondin valo,
hehkuvalo, jossa sammuttamattoman
kalkin kappaletta kuumennetaan
räjähdyskaasuliekissä. Soveltuu suuren
kirkkautensa vuoksi projektsionikoneihin, missä
sähkövaloa ei ole käytettävissä. Keksijä
engl. Thomas Drummond 1826.

Kalkkivesi ks. Kalkki.

Kalkkivilla, kalkkiliemessä
liotetuista lampaannahoista nyhtämällä
irroitettu villa.

Kalkkivoide l. kalkkilinimentti,
kalkkiveden ja oliiviöljyn yhtäsuurten
tilavuusmäärien seos, jota
käytetään palohaavain hoitoon.

Kalkkuna (Meleagris gallopavo),
fasaanien heimoon kuuluva iso kanalintu.
Pää ja kaulan yläosa höyhenettömät,
sinertävät, käsnäihoiset, yläleuan tyvestä
riippuu punainen heltta; Meksikossa
villinä elävä kantamuoto on musta,
valkoisenkirjava, kesyjen rotujen
väri vaihtelee.

Kalkkuna (kukko).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>