Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 249-250 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kalorimetria-Kaltevuus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

sulamisesta, höyry-k:ssä nesteen höyrystymisestä
aiheutuva tilavuuden muutos. — Kalorimetria,
lämpömäärien mittaaminen.

Bunsenin jääkalorimetri. b jäävaippa, q elohopeaa, c hiuspilli, m asteikko.

Kalotaszeg [-säg], Kalota- ja
Körös-jokien laaksoseutu Unkarissa; väestö
tunnettu kauniista kansanpuvuistaan ja
vanhanaikaisesta kansantaiteestaan.

Kalotti (ransk.), pyöreä, päälaen mukainen lakki;
patalakki; kuuluu kat. pappien virkapukuun;
rakennust., eräs holvimuoto; matem., tason
leikkaama osa pallonpinnasta.

Kalpakki (tat.), tataarien korkea
lammasnahkainen päähine; husaarinlakki.

Kalpaveljekset, temppeliherrain
sääntöjä noudattava ritarikunta, jonka Riian
piispa Albert 1202 perusti Liivinmaan
käännyttämistä varten. Ritarit, jotka
saivat kolmannen osan kaikista
valloitetuista maista, valloittivat Liivin- ja
Kuurinmaan sekä Viron. Yhtyivät 1237
Saksan ritarikuntaan, itsenäistyivät
1500-luvulla. Menettivät uskonpuhdistuksen
mukana merkityksensä, ja 1561 luopui heidän
viimeinen suurmestarinsa Kettler toimestaan
tullen Kuurinmaan herttuana Puolan vasalliksi.
K:n pukuna oli valkoinen vaippa ja siinä
punainen risti, jonka alla samanvärinen miekka.

Kalsea vesi, luonnollinen, runsaasti
kalkkisuoloja sisältävä vesi. Sopivaa
juomavedeksi, mutta ei pesuun,
höyrypannuihin y. m. vrt. Vesi.

Kalsedoni, läpikuultava kvartsimuunnos.

Kalsinoimmen, kalkkioiminen,
merkitsi alk. metallien hapettamista
oksideiksi, mutta käytetään myös
merkitsemään aineeni, esim. soodan,
puhdistamista orgaanisista epäpuhtauksista ja
vedestä sitä kuumentamalla.

Kalsium, metallinen alkuaine, n. s.
maa-alkali, kem. merkki Ca, at.-p. 40,1,
om.-p. 1,52, sulamispiste 800°. Ilmassa
kuumennettaessa palaa oksidiksi ja
nitridiksi. Yhtyy veteen tavallisessa
lämpötilassa kehittäen vetyä. Esiintyy
luonnossa varsinkin silikaattina,
karbonaattina (kalkkiklvi, marmori), sulfaattina
(kipsi), fosfaattina. — K.-yhdistyksiä:
k.-oksidi ja -hydroksidi ks.
Kalkki. K.-kloridia (CaCl₂)
syntyy, kun k.-hydroksidia tai -karbonaattia
liuotetaan suolahappoon. Vedetön kloridi
on erittäin hygroskooppista ja vetistyvää;
käytetään kaasujen kuivaamiseen. Kun
sammutettuun kalkkiin johdetaan klooria,
niin syntyy kloorikalkkia (ks. t.).
K.-sulfaatti ks. Kipsi.
K.-fosfaatti on tärkeä luuston
aineosa. Sitä on myös superfosfaatissa (ks. t.).
K.-silikaatti on lasin ja useiden
mineraalien pääaineosana.

Kalsiumbisulfiitti, rikkihapokkeen
hapan kalsiiumsuola, jonka liuosta
käytetään selluloosateollisuudessa.

Kalsiumkarbidi, hiilen ja kalsiumin
yhdistys (CaC₂), valmistetaan
sulattamalla sähköuunissa kalkin ja hiilen
seosta. Om.-p. 2,3. Puhtaana väritön,
läpikuultava, tekn. tuotteena likaisuuksista
harmaa. Joutuessaan kosketukseen veden kanssa
reagoi kiivaasti, synnyttäen sammutettua kalkkia
ja asetyleenikaasun. vrt. Asetyleeni ja
Dissous-kaasu.

Kalsiumkarbonaatti, hiilihappoinen
kalsium. — Kalsiumsyanamidi,
kalkkityppi (ks. t.).

Kalteva pinta, taso, joka muodostaa
terävän kulman (kaltevuuskulman, ε)
vaakatason kanssa. Poikkileikkauskuvassa
on AC k:n p:n kanta, AB sen

	AB
korkeus ja BC sen pituus;	——	on sen
	BC

nousu.Jos k:lla p:lla olevan kappaleen
paino on Q, niin sitä pitää tasapainossa

	AB
pinnan suuntainen voima P = Q •	——	=
	BC

Q sin ε tai kannan suuntainen voima

	AB
P = Q •	——	= Q tg ε, edellyttäen, että kitkaa
	BC

ei oteta huomioon. K:aa p:aa voi mukavasti
käyttää kitkakertoimen määräämiseen. Sen
tärkeimmät soivellutukset ovat kiila ja ruuvi.

Kalteva pinta.

Kaltevuus l. kaltevuuskulma,
vaakatasoa vastaan kaltevan pinnan ja
vaakatason välinen kulma (asteissa,
mitattuna kumpaakin vastaan kohtisuorassa
tasossa). Tämä ilmoitetaan myös usein
nousun (korkeuden suhde pituuteen)
avulla, mikä voidaan lausua joko
suhteena (esim. 1:15, 1:25) tai
prosenteissa tai promilleissa, angls.
maissa tuumina jalkaa kohti, esim.
k. 2=2:12=1:6. vrt. Kalteva pinta.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>