Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 259-260 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kampavilla-Kamtšatka

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kampaus, hienompien puuvilla- ja
villalankojen kehräyksessä esiintyvä
menettely, jonka tarkoitus on erottaa
jo karstatusta ja venytetystä
puuvillahahtuvasta kaikki määrättyä raja-arvoa
lyhyemmät syyt ja järjestää jäljelle
jääneet verraten tasapitkät syyt
yhdensuuntaisiksi. Kuva esittää puuvillan
kampaukseen soveltuvan Heilmann-Slumbergin
kampauskoneen. Venytyskoneen hahtuvista

Heilmann-Slumbergin kampauskone.

muodostama vanurulla asetetaan päästörullille A,
vanu vuota johdetaan syöttö valssien BC
kautta pihtiin DZ ja kun 15-20 mm sitä
on tullut pihdin toiselle puolelle,
sulkeutuu tämä ja valssin E pyöriessä
kampaa sen karsta piikeillä varustettu
puoli tämän pään, kuljettaen pois kaikki
ne lyhyet syyt, joita pihti ei pidätä.
Harja F erottaa ne piikeistä ja vie
valssiin G, josta hakkaaja H
poistaa syyt pudottaen ne ohuena harsona
laatikkoon. Kun vanun pää on kammattu,
avautuu pihti DZ ja kampa i painuu
vanun läpi, ja samassa nahalla päällystetty
valssi I kääntyy parivalssiensa
ympäri lähestyen vanun kammattua päätä.
Pyörän E uurteinen segmentti auttaa
vanun kammattua päätä valsseihin I.
Nämä vetävät kaikki pitkät syyt kamman i
läpi, joka estää lyhyitä syitä seuraamasta
mukana. Pitkät syyt liittyvät aikaisemmin
kammattuihin, ja täten muodostunut kampahahtuva
kulkee valssin O vetämänä suppilon M
läpi ja kerääntyy kannuun. Kammatut hahtuvat
kerrataan ja venytetään uudelleen hahtuvakoneissa.
— Kampauskoneen tuotanto on pieni, lisäksi kadottaa
puuvilla kammatessa 15-20 % lyhyitä syitä.
Tästä syystä vain hienommat langat, n:o 100 ja
siitä ylöspäin, tavallisissa oloissa kehrätään
kammatusta puuvillasta. — Villan kampaus on
suunnilleen samantapaista kuin puuvillankin,
koneet ovat villalaadun mukaiset.

Kampavilla on yleisnimitys pitkä- ja
suprasyiselle villalle, joka usein vielä on
kiiltävää ja soveltuu parhaiten
kammattavaksi ja kampalangan kehräykseen.

Kampeerata (ransk.), olla leirissä
ulkosalla, olla, oleskella.

Kampelat, meressä (pohjassa) eläviä,
sivuilta litistyneitä levymäisiä,
uimarakottomia luukaloja, joiden ruumis on
täysikasvuisena epämukainen: pohjaa
vastaan oleva kylki litteä ja valkoinen,
yläkylki hieman kupera, värillinen ja
siinä molemmat silmät. Munat ja
nuoret poikaset ajelehtivat meren ulapalla,
poikasten ruumiinmuoto säännöllisen
kaksikylkinen. — Yleisin meikäläinen
k.-laji on tavallinen k. l.
maariankala (Pleuronectes flesus),
25-35 cm pitkä, elää lounais- ja
etelärannikollamme. Puna-k:lla
(PL platessa) on kellanpunaisia täpliä
värillisellä puolella; sitä kalastetaan paljon
Pohjanmeressä, Suurin k:sta on
Pohjois-Jäämeressä elävä pallas
(Hippoglossus vulgaris), joka tulee 1-2 m:n
pituiseksi ja 100-200 kg:n painoiseksi. Suomen-
ja Pohjanlahdissa elää piikki-k.
(Rhombus maximus), jonka värillisellä
puolella on teräviä luukyhmyjä; meidän
rannoillamme se tulee 30-45 cm:ia, mutta
valtameren rannoilla toista metriä pitkäksi.
Kieli-k. (Solea) pitkulaisia. —
Maukkaita ruokakaloja. ks. värikuvaliitettä
Kaloja,

Kampen, alankomaalainen kauppakaup.
Ijselin varrella lähellä Zuiderseen
rantaa; ent. hansakaup. 21,000 as.

Kampen l. Campen, Jakob van
(1595-1657), holl. arkkitehti. Töitä:
Mauritzhuis Haagissa ja Amsterdamin
raatihuone (nyt linna). Kuva ks.
Amsterdam.

Kampi, koneen osa, jota yhdessä
kiertokangen kanssa käytetään muuttamaan
edestakaista, suoraviivaista (männän y. m.)
liikettä pyöriväksi akselin liikkeeksi tai
päinvastoin (kuva 1). Otsa-k.
(kuva 2) on akselin päässä, polvi-k.
l. polviakseli (kuva 3) on tehty akselin
keskelle. Käsi-k:lla pyöritetään
käsin akselia. K.-liik-keessä
akselin pyörimisnopeus on tasainen,
jotavastoin männännopeus on vuoroin kiihtyvä,
vuoroin hidastuva.

Kuva 1.

Kuva 2.

Kuva 3.

Kampurajalka, epämuodostunut jalka,
jossa jalkaterä suuntautuu sisäänpäin ja
jolloin täytyy astua jalan ulkoreunalla,
jopa, joskus jalkaterän selkäpuolellakin.

Kamreeri (mlat., ruots.), kirjanpidon
valvoja, joskus myös rahastonhoitaja
hallinnollisissa virastoissa; pankeissa
y. m. virkailija, joka säilyttää asiakirjat
ja vastaa kirjanpidosta.

Kamtšadaalit, kamtšatkalaiset,
Kamtšatkan eteläosissa asuva, nykyisin
melkein täydelleen venäläistynyt arktinen kansa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>