Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 271-272 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kaneelihappo-Kangaspuut

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

k:ia) saadaan Etelä-Kiinassa ja Sunda-saarilla
viljellystä C cassiastsi. Se on keltaista
tai tummanruskeata, paksumpaa kuin Ceylonin k.,
taloudessa yleisimmin käytetty k. — K:sta
tislataan k.-öljyä ja kassiaöljyä,
joita käytetään hajuvesiin ja likööreihin;
öljyjen oleellisena aineksena on k.-aldehydi.
— Kaneelihappo, useissa hyvänhajuisissa
palsameissa (stooraksissa, tolu- ja perupalsamissa)
oleva, kaneeliöljyn hapettumisessa syntyvä kiteinen
aine, jota käytetään useissa synteeseissä.

Ceylonin kaneeli.

Kanem, Afrikassa, Tsadjärven
koillispuolella oleva ransk. maakunta.

Kanerva (Calluna vulgaris),
hiekka- ja rämemailla kasvava, loppukesällä
kukkiva varpu; mehiläisten suosima
hunajakasvi. Keski-Euroopan kanervikot
ovat suureksi osaksi kello-k:n
(Erica tetralix) muodostamia.

Kanervakasvit (Ericaceæ),
kasviheimo 2-sirkkaisten luokassa, pensaita
tai varpuja; n. 800 lajia, joista useimmat
lauhkeissa vyöhykkeissä. Kukat helakanväriset.

Kanervakäärme (Coronella austriaca),
tarhakäärmeen sukuinen, myrkkyhampaaton
keskieuroopp. käärme, meillä harvinaisena
Ahvenanmaalla; n. 65 cm pitkä. Selkäpuolen
suomut harjuttomat (tarhakäärmeellä on
niissä pitkittäiset harjut).

Kangas, rautatieasema Kokkolan-Oulun
rataosalla Ylivieskan kunnassa, 91 km Kokkolasta.

Kangas, metsänhoitokirjallisuudessa
(metsä)maa, jonka pinta on kangasturpeen
peittämää ja kasvillisuutena sammalta,
jäkälää ja varpuja. Usein k:illa
tarkoitetaan vain kuivia kanerva-k:ita.

Kangasala. 1. Kunta Hämeen
läänissä, Satakunnan itärajalla Vesijärven.
Längelmäveden ja Roineen ympärillä;
359,9 km², 7,301 as. (1925).
Luonnonihania maisemia (vrt, Kangasalan
harjut). Liuksialan ja Vääksyn hist.
kartanot; yhteiskoulu; Kaivannon kanava;
urkutehdas. — 2. Samanniminen rautatieasema
K:n kunnassa, Tampereen-Haapamäen rataosalla,
13 km Tampereelta.

Kangasalan Kirkkoharjulta.

Kangasalan harjut, Kangasalan
pitäjässä länsiluoteesta itäkaakkoon kulkeva
luonnonkauneudestaan kuulu someroharjujono,
jonka katkelmilla eri nimensä: Haikun-,
Vehoniemen-, Keisarin-, Kuohun- ja Kirkkoharju,
viimeksimainittu korkein (154 m yli merenp.).
Näkötorneja. — K. h:n yhteydessä usein
mainittu Haralan l. Harjulan harju (ks. t.)
ei ole harju, vaan kumpu. — Nykyisin (1926)
on vireillä kysymys K. h:n rauhoittamisesta.

Kangasalan urkutehdas B. A. Thulé,
per. 1843, omistaja ins. Martti
Tulenheimo, alallaan johtava liike maassamme.
Valmistaa myös urkuharmoneja.

Kangaskosken tehdas, Parikkalassa,
per. 1900. Valmistaa paperia ja
puuvanuketta. Omistaja: Yhtyneet
Paperitehtaat o.-y.

Kangaslampi, kunta Mikkelin
läänissä, Haukiveden pohjoispuolella;
266,3 km², 2,701 as. (1925).

Kangasniemi, kunta Mikkelin läänissä,
Puulaveden pohjoisosan ympärillä; yhteiskoulu;
sahalaitoksia; 1,001,1 km²,
12,005 as. (1925).

Kangaspaino on valmiille kankaalle
värin painamista niin, että sille saadaan
erivärisiä ja -muotoisia kuvioita.
Nykyajan k. on n. s. syväpainoa. K.-koneessa
on kangaspäällinen valssi (depressor:),
jota vastaan kuparinen kuvioille
kaiverrettu painovalssi puristuu. Kun kangas
kulkee depressorin ja painovalssin välitse,
tarttuu väri kuviosyvennyksistä kankaaseen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>