Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 275-276 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kankaisten kartano-Kannukasvi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kankaisten kartano, vanha säteritila
Maskussa, mainittu jo 1300-luvulla. Ollut
m. m. Djeknien ja Hornien, nyk. Aminoffien
omistama. Suuruus nyk. 5 1/2 manttaalia.
Päärakennus harmaasta kivestä, arvellaan
rakennetuksi keskiajalla.

Kankaisten kartano.

Kankirauta, kaupassa esiintyvä
tasapaksu rauta, jonka läpileikkaus on
ympyrä, neliö tai suorakaide. Muita
pitkiä rautalajeja sanotaan kuvioraudoiksi.

Kankrin, Jegor Frantsevitš
(1774-1845), kirj. myös Cancrin, ven.
finanssimies. Venäjän armeijan yli-intendentti
1813, rahaministeri 1823-44. Korjasi valtion
raha-asiat säästäväisyydellä. Suosi ankaraa
tullisuojelusta. Esiintyi kansantaloudellisena
y. m. kirjailijana.

Kankroidi (lat.-kreik.), sarveissyöpä.
ihossa ilmenevä syöpä, jolloin ihon uloin
kerros muuttuu sarveismaiseksi kovettumaksi.

Kanna, hirviantilooppi (ks. t.).

Kannabiini, hamppukasvissa oleva
alkaloidi, joka vaikuttaa nukuttavasti.

Kannanlahti, Vienanmeren luoteisin
lahti Kuollan niemimaan ja pohjoisen
Vienan-Karjalan välillä. Samanniminen
kunta lahden perukassa, siinä K:n kylä.

Kanne, vaatimus, joka tehdään toista
vastaan oikeudenkäynnissä, vars. siviilijutuissa.
— Kanneaika, aika, jonka kuluessa riita
on puhevallan menettämisen uhalla pantava vireille
oikeudessa. — Kanne-kirja, kirjallisesti
esitetty kanne.

Kannel l. kantele, suom.
kansansoitin. Muodoltaan se on kuin
vaakasuoraan asetettu harppu, jonka kielet
on kiinnitetty puiseen kaikupohjaan.
Kielet ovat metalliset, tav. teräslangasta.
Niitä lienee alk. ollut 5, viritettyinä
molliasteikon toonikan ja dominantin välisen
osan mukaisesti (esim. g a b c d).
Kielien luku on vähitellen lisääntynyt.
Nyk. yleisimmin levinneissä ,,taide"-k:issa
on 30 kieltä, viritettyinä diatonisen asteikon
mukaisesti. Äskettäin on tehty keksintö
kromaattistenkin asteiden käyttämiseksi
harpun tapaan. Kansanvalistusseura on
julkaissut „Säveleitä kanteleelle" I-III.

Kantelensoittaja.

Kanneli (ransk.), pystysuora,
pyöreäpohjainen uurrekoriste vars. pylvään
varsissa; teonsana: kanneleerata.

Kanneljärvi. 1. Kunta Viipurin
läänissä, erotettu 1923 Uudenkirkon
kunnasta (tämän koillisosa); kansanopisto;
4,377 as. (1925). — 2. Rautatieasema
Viipurin-Terijoen rataosalla K:n kunnassa,
54 km Viipurista.

Kannevalta ks. Puhevalta. —
Kanneviskaali, yleisenä syyttäjänä
toimiva hovioikeuden tai tullihallituksen
virkamies.

Kannibaali (esp.), ihmissyöjä,
antropofagi; myös omaa sukuaan syövä eläin.
— Kannibalismi, ihmissyönti (ks. t.).

Kannisto, Artturi (s. 1874),
voguulinkielentutkija, dosentti v:sta 1920.

Kannonnostaja, työase kantojen y. m.
irroittamista ja nostoa varten: ne ovat
varustetut joko vipulaitteella, väkipyörä-
ja vintturilaitteella tai kierukkaruuvilaitteella.
vrt. Kantopommi.

Kannu, vanha tilavuusmitta, = 2,62 l,

Kannukasvit (Nepenthes),
lihansyöjäkasvisuku, Itä-Intian saaristonsa
ja Madagaskarissa kasvavia ruohokasveja,
joiden lehden kärkiosa on muodostunut kärhimäisen
rihman päässä riippuvaksi, pystyksi,
koreanväriseksi kannuksi Tämän reunalle
laskeutuvat hyönteiset luiskahtavat helposti
kannun pohjaan jossa pepsiinin tapaista entsyymiä
sisältävä neste sulattaa niiden pehmeät osat.
Eräiden lajien kannu on yli 50 cm korkea ja
20 cm läpimitaten.

Kannukasvi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>