Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kansanvaltuuskunta-Kansatieteelliset kokoelmat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Kansanvalta, demokratia,
hallitustapa, jonka vallitessa kansa, s. o.
täysikäiset kansalaiset (ainakin
miespuoliset) joko välittömästi (niinkuin
vanhanajan kansanvaltaisissa tasavalloissa)
kansankokouksissa tai välillisesti
(niinkuin uuden ajan kansanvaltaisissa
valtioissa) yleisellä äänioikeudella
valittujen edustajainsa kautta ratkaisee
valtion tärkeimmät asiat. Eräissä maissa
on viime aikoina esiintynyt pyrkimystä
välittömään k:aan kansanäänestyksen ja
kansanlainsäädännön (ks. n.) muodossa.
Täydellinen k. edellyttää tasavaltaista
Valtiomuotoa, koska siinä myöskin
toimeenpanevan vallan käyttö on
välillisesti tai välittömästi valitulla
kansanedustajalla, presidentillä. Useimpia
uudenaikaisia perustuslaillisia monarkioja
voi kuitenkin sanoa kansanvaltaisiksi,
mikäli niissä kansan (enemmistön)
pysyvä tahto on todella ratkaiseva, niin
että esim. veto-oikeudella varustetun
hallitsijan tai kansanvaalista
riippumattoman ensimmäisen kamarin täytyy
siihen lopulta alistua. Toiselta puolen ei
nimellinen tasavalta aina ole kansanvaltainen,
esim. Venäjän neuvostotasavalta, jota
hallitaan diktatorisesti. —
Valtiollinen demokratia merkitsee
kaikkien kansalaisten valtiollisten
oikeuksien yhtäläisyyttä eli valtiollista
yhdenvertaisuutta. Lisäksi vaatii nykyajan
sosialistinen liike (sosiaalidemokratia)
yhteiskunnallisten ja taloudellisten
elinehtojen yhtäläistyttämistä. vrt. myös
Teollisuusdemokratia.
Kansanvaltuuskunta, 1918 muodostetun
vallankumoushallituksen nimi.
Kansanvarallisuus, kansallisomaisuus (ks. t.).
Kansanäänestys l. referendum.
lainsäädäntökysymyksessä tai muussa
valtioasiassa toimeenpantu äänestys,
johon äänioikeutetut kansalaiset ottavat
osaa, ja jolla päätetään, onko
lakiehdotus taikka muu ehdotus hyväksyttävä
vai hylättävä. K. eri muotoisena on
saatettu voimaan esim. Sveitsissä,
Tanskassa, Saksassa, Tšekkoslovakiassa,
Virossa, Latviassa, Irlannin vapaavaltiossa,
Ruotsissa, osittain myös Amerikassa ja
Austraaliassa. — Toista lajia k:iä ovat
ne, joilla jonkun maan tai alueen väestö
saa ilmaista mielensä siitä, haluaako se
jäädä johonkin valtioon vai liittyä
johonkin toiseen. Tällaisia k:iä on varsinkin
maailmansodan jälkeen pantu toimeen
useita, etenkin eräillä Saksan
valtakuntaan kuuluneilla alueilla, esim.
Slesvigissä, Ylä-Šleesiassa y. m.
Kansas [känzəs]. 1. Valtio
Yhdysvalloissa (v:sta 1861), melkein keskellä
maata; 212,780 km², 1,8 milj. as., niistä
58,000 neekeriä, suomalaisia vain n. 200.
Maanviljelys (maissia ja vehnää) ja karjanhoito
pääelinkeinot. Teollisuuslaitoksista
suuret teurastamot ja myllyt mainittavimmat.
Pääkaup. Topeka, suurin kaup.
Kansas City. — 2. Missour’n vasen
lisäjoki, laskukohta Kansasin ja Missouri’n
valtioiden rajalla.
Kansas City [känzəs siti], kaksi
yhteenkasvanutta kaupunkia Missouri’n
ja sen lisäjoen Kansasin yhtymäkohdassa,
toinen kaupungeista Missouri’n,
toinen Kansasin valtiossa; jälk.
oikeastaan edellisen tehdasesikaup. Missouri’n
K. C:ssä yliopisto, 345,000 as.;
Kansas-valtion K. C:ssä 115,000 as.
Kansatiede, tiede, joka tutkii sitä
kulttuuria, jonka ihminen yhteisön
jäsenenä on luonut. K. laajimmassa
merkityksessään (etnologia) käsittää kansojen
kaiken aineellisen ja henkisen kulttuurin
tutkimisen. Sen esineenä saattaa siis
olla kansojen aineellinen l. esineellinen
kulttuuri (etnografia): elinkeinot,
työkalut ja aseet, asunnot, puvut ja koristeet,
kuvaamataiteelliset tuotteet. K:n kohteena
ovat edelleen kansojen tavat ja menot sekä
kansojen yhteiskunnallinen elämä ja
järjestys, uskonnolliset tavat ja menot.
Vihdoin kuuluu k:een kansan kulttuurin
puhtaasti henkisten tuotteiden tutkimus,
joten siis sen kohteina ovat: 1) kansan
perinnäinen muistotieto: kansanusko,
kansantieto, kansan mielikuvituksen
tuotteet, jotka usein ovat puettuina
kansanrunouden muotoon, sekä 2) kieli,
myös merkkikielet ynnä ajatusten
merkitseminen kirjoitetuilla merkeillä.
Yleisesti k. tutkii n. s. primitiivisiä oloja
ja muotoja, jotka eivät suuressa määrin
ole joutuneet korkeamman kulttuurin
vaikutuksen alaisiksi, mutta mitään
jyrkkää rajaa ei tässä kohdin voi tehdä.
[Schurtz, „Kulttuurin alkuhistoria”
(1914-15), Sirelius, „Suomen kansanomaista
kulttuuria" (1919, 1921).]
Kansatieteelliset kokoelmat.
Vanhimmat k. k. Suomessa kerättiin
Yliopiston historiallis-kansatieteelliseen
museoon. Vars. kansatieteellinen museo
syntyi ylioppilasosakuntien toimesta.
Kokoelmia hoiti v:sta 1879 toht.
Th. Schvindt, ja otettiin ne 1893
valtion huostaan samaan aikaan kuin
Muinaismuistoyhdistyksenkin kokoelmat.
V:sta 1894 on Antellin testamenttivaroja
käytetty myös k:n k:n kartuttamiseen.
Osakuntien k. k. olivat 1887-1910
Unionink. 20:ssä, jonka jälkeen ne siirrettiin
Kansallismuseoon. vrt. Kansallismuseo,
Seurasaaren Ulkomuseo.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
