- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
323-324

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Karavelov-Karboraattori

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Karavelov [-vē-], Ljuben (1838-79),
bulg. kirjailija ja poliitikko, nykyaikaisen bulg.
novellistiikan perustaja. — Karavelov,
Petko (1840-1903), bulg, valtiomies.
Pääministerinä 1880-81, 1884-86 ja 1901-02,
ruhtinas Aleksanterin karkoituksen jälkeen
1886 väliaikaisen hallituksen jäsen.

Karbamidi, virtsa-aine (ks. t.).

Karbidi, metallini hiiliyhdistys; rauta
ja teräs sisältävät osan hiilestään k:na.
— Tärkeä k. on kalsium-k., jota joskus
nimitetään pelkästään k:ksi.

Karbidilamppu, oik. asetyleenilamppu,
valaistuslaite, joissa polttoaineena on asetyleenikaasu.
Säätöhanan kautta tippuu säiliöstä vettä kalsiumkarbidia
sisältävään toiseen säiliöön; tässä syntyvä asetyleeni
johdetaan erikoiseen polttimeen, missä se palaa kirkkaalla
nokeamattomalla liekillä. Käytetään etenkin polkupyörien
ja automobiilien merkkilyhtyinä; käytettiin maailmansodan
pula-aikana myös huonevalaistukseen.

illustration placeholder

Karbidilampun kaavakuva.

A pohja, a pohjan tiiviste,

B karbidisäiliö (ulkokuori),

C irtonainen karbidirasia,

D rei’itetty putki sen

keskellä (nojaa jalustaan b),

G karbidia, e jousi, joka

painaa karbidirasian kantta,

E vesisäiliö, c vesihana,

jota voi säätää kiertämällä

sen hattua d, H

suodatinkammio, täytetty kuiduilla,

F poltin.



Karbiini l. karabiini (ransk.),
lyhyt kivääri, jota pääasiallisesti ratsuväki
käyttää. — Karbiinihaka, jousella
sulkeutuva haka; saanut nimensä siitä, että sillä
kiinnitettiin karbiini ratsumiehen olkavyöhön.

illustration placeholder

Karbiinihaka.



Karbinoli, metyylialkoholin tai
alkoholien yhteinen nimitys.

Karboksyyli, melkein kaikissa
orgaanisissa hapoissa esiintyvä atomiryhmä,
COOH.

Karbolihappo, fenoli (C6H5OH),
kivihiilitervan aineosa ja siitä erotettavissa
tislaamalla sitä 150-200° lämmössä, ravistamalla
näin saatua tervaöljyä natronlipeän kera ja
lisäämällä rikkihappoa; näin saatu raaka
karbolihappo puhdistetaan tislaamalla. K. on
väkevänhajuista, voimakkaasti antiseptistä,
kiteytyy vedettömässä tilassa neulamaisiksi
kiteiksi.

Karbolineum, kivihiilitervan
tislaustuote; sisältää fenoleja, minkä vuoksi
vaikuttaa desinfioivasti. Käytetään puun
kyllästämiseen sekä suopaan ja veteen
sekoitettuna hedelmäpuiden talviruiskeeksi.

Karbometri (lat.-kreik.), koje, jolla
nopeasti ja luotettavasti määrätään
terässulaimien hiilimäärä ja jonka käyttö
perustuu teräksen magneettisten
ominaisuuksien riippuvaisuuteen sen
hiilimäärästä. Keksijät ruots. J. G.
Malmberg ja J. G. Holmström (1914-23).

Karbonaatit, hiilihapon suolat.
Tärkeimmät natrium- (sooda), kalium-
(potaska) sekä kalsium-k. Kuohuvat
happojen vaikutuksesta hiilidioksidin
vapautuessa.

Karbonihapot, orgaaniset hapot, jotka
sisältävät yhden tai useamman
karboksyyliryhmän (COOH).

Karbonikausi, karbonisysteemi,
kivihiilikausi, kivihiilisysteemi (ks. n.).

Karbonipaperi, hiilipaperi,
nokikerroksella päällystetty kalkeeripaperi,
jota käytetään kirjoituskoneessa kopioimiseen.

Karboniseeraus, villan tai
villakankaiden kem. puhdistaminen kasviaineista.
Tavara uutetaan laimeassa rikki- tai
suolahapossa tai suolahappoa synnyttävässä
suolaliuoksessa, lingotaan ja kuivataan
(80-100° C), jolloin kasviselluloosa
osaksi hiiltyy, osaksi muuttuu helposti
tomuttuvaksi hydroselluloosaksi. Tämä
poistetaan tomuttamalla.

Karbonyyli, orgaanisissa aineissa tavattava
atomiryhmä, CO. — Karbonyylikloridi,
fosgeeni (ks. t.).

Karboraattori (lat.), kaasuttaja.
1. Laite, jossa polttomoottoreissa
nestemäinen polttoaine (bentsiini, väkiviina,
paloöljy, bentsoli) kaasunmuodossa
sekoitetaan määräsuhteessa ilmaan,
ennenkuin se tulee moottorin, silinteriin.
Siihen kuuluu säätäjäkoho, joka syöttää
tasaisesti polttoaineen, ja suudin, jonka
ohi silinteriin imetty ilma syöksyy
nuollen mennessään polttoaineen; lisäksi
pitää k:ssa olla ilmansäätölaite ja sen
yhteydessä laite, joka antaa polttoainetta
moottoria käyntiinpantaessa ja sen hiljaa
pyöriessä. Kuva esittää n. s. Longuemarren
k:n: koho K painaa polttoaineen
laskiessa vipuihin V, jolloin
neulaventtiili N laskee polttoainetta
k:iin, kunnes K nousee ja N
sulkeutuu. Suudin tässä on kartiokas
tulppa, jonka raoista polttoaine tihkuu.
Hylsy H kuristaa ilman niin, että sen
nopeus ja nuolukyky suurenevat.
Kaasuseoksen määrä järjestetään kahdella

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/2/0202.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free