Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 343-344 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Karolinkilainen renessanssi-Kars

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

poikansa Kaarle Suuri, josta suku on
saanut nimensä, sai Rooman keisarikruunun
800. Valtakunnan jakautuessa 843 muodostui
kolme kuninkaallista sukuhaaraa; ranskalainen,
hallitsi v:een 987, saksalainen v:een 911 ja
italialainen l. lotrinkilainen v:een 875. —
Karolinkilainen renessanssi, sivistyselämän
nousuaika Kaarle Suuren aikana Frankkien
valtakunnassa; johtui hallitsijan ja hänen
ympäristönsä harrastuksista klassillisen
sivistyksen uudelleen elvyttämiseksi.

Károlyi [kāroji], Mihály (s. 1875),
unk. poliitikko, kreivi. Vallankumouksen
aikana Unkarin joutava mies, tuli 1918
pääministeriksi ja tammik. 1919 tasavallaksi
huudattamansa Unkarin väliaikaiseksi presidentiksi;
luovutti maalisk. vallan kommunisteille huomatessaan,
ettei aikaisemmasta ententemielisyydestään
huolimatta voinut estää Unkarin jakoa.
Julk. puolustuskirjan „Gegen eine ganze Welt".

Karon, kreik. ja roomal. tarustossa
Manalan lautturi, joka Tuonelan virran
poikki kuljetti vainajain haamut.

Karosseria (ransk.), auton kori. —
Karossi, isot nelipyöräiset umpivaunut,
tav. käytetyt hoveissa ,,valtionvaunuina".

Karossi.

Karotidit (kreik.), kaulavaltimot.

Karotiini, karoteeni, kasvien
viherhiukkasissa ja muissakin kasviosissa
oleva keltainen väriaine, kem. kokoomukseltaan
hiilivety (C₄₀H₅₆). K:n
oksidi on ksantofylli, joka aiheuttaa
porkkanan juuren kellanpunaisen ja syksyllä
varisevien lehtien keltaisen värin.

Karpaatit, vuorijono Keski-Euroopassa,
ulottuu Alppien jatkona n. 1,300 km pituisena
kaarena Pressburgista Orsovaan (molemmat
Tonavan varrella), Tšekko-Slovakian, Puolan
ja Romaanian alueella. Eteläosan nimenä on
Transsilvaanian alpit. Korkein vuoriryhmä on
Länsi-K:lla oleva Tatra; sen korkein
huippu Gerlsdorfer Spitze (2,663 m).
Monin paikoin on K:lla runsaasti hyötymalmeja.
Yhdeksän solan kautta kulkevat rautatiet K:n poikki.

Karpaateilta.

Karpalo (Vaccinium oxycoccus),
kanervakasvien heimoon kuuluva suokasvi,
jolla rihmanhieno rento varpuvarsi,
talvivihannat lehdet, vaaleanpunaiset
kukat ja tummanpunaiset, raikkaan happamet
marjat. — Yhdysvaltain idässä isomarjainen
V. macrocarpum suurviljelyn kohteena.

Karpatos (it. Scarpanto, turk. Kerpe),
Italialle kuuluva vuorinen saari Välimeressä
Kreetan ja Rodoksen välissä; 282 km²,
7,500 as., enimmäkseen kreikkalaisia.

Karpentaarianlahti, merenlahti
Austraalian pohjoisrannikolla
Arnheminmaan ja Yorkin niemimaan välissä.

Karpio, vanha viljanmitta, 1/3
tynnyriä, 10 kappaa = 45,8 l.
— Karpionmaa, pinta-alan mitta,
1/4-1/2 tynnyrinalaa.

Karpoli, karbolihappo (ks. t.).

Karppi (Cyprinus carpio),
isosuomuinen särkikala, tavallisesti 30-50 cm,
joskus 1-1,₅ m:kin pitkiä ja 20-30
kg:n painoisia. Suupielissä molemmin puolin
2 viiksisäiettä. Kotoisin Kaakkois-Euroopasta
ja Keski-Aasiasta, nyk. Euroopassa (myös
Etelä-Ruotsissa) ja Pohjois-Amerikassa yleisenä
lammikkokalana. Useita jalostettuja rotuja, m. m.
iso- ja harvasuomuinen peili-k. ja
melkein suomuton nahka-k. Suomessa k:ia
ei ole luonnonvaraisena eikä lammikkokalana.

Karppi.

Karrioli (ransk.), yksinistuttavat
kaksipyöräiset korkeat linjaalirattaat.

Karru, ylätasanko Kapmaassa,
Etelä-Afrikassa; aroa, jonka punertava
savimaa pouta-aikana on kivikovaa. Siitä on
nimensä saanut muuallakin Etelä-Afrikassa
tavattava k.-muodostuma (konglomeraatteja
ja hiekkakiveä).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>