Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Karttakulmamittari-Karttaprojektsioni
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
sotilaallisia tarkoituksia; niille on kuvatta
maan pinnanmuoto (korkeus-k:t), joten
ne samalla sopivat pohjakartoiksi
fyys.-maant. y. m. tutkimuksia varten;
3) yleis-k:t ja varsinaiset
maantieteelliset k:t ovat
pienissä mittakaavoissa; ne näyttävät
yleis-silmäyksellisesti kokonaisten maiden
tai maanosien maant. suhteita
(koulukartastot ja seinä-k:t). Jos ne etupäässä
kuvaavat maan pintasuhteita ja vesistöjä,
sanotaan niitä fyysillisiksi,
erotukseksi valtiollisista, jotka
osoittavat valtiollisia ja hallinnollisia
suhteita. Paitsi tasapintaisia k:oja
tehdään plastillisista aineista
korko-k:oja, joissa korkeusmittakaava
yleensä havainnollisuuden vuoksi otetaan
pituusmittakaavaa monin kerroin suuremmaksi.
Meillä on huolenpito k.-laitoksesta
nyk. uskottuna Maanmittaushallituksen
ja Yleisesikunnan maant. osastolle.
Maanmittarien tekemistä tilus-k:ista
mittakaavoissa 1:2,000 (tonttikaava),
1:4,000 (peltokaava) ja 1:8,000
(metsäkaava) kokoonpannaan pitäjän-k:t
(1:20,000), jotka vuorostaan
yhdistetään taloudellisiksi k:iksi
(1:100,000). Suomen yleis-k:n
(1:400,000) ensim. painos valmistui
1872. Ei mikään näistä k:ista osoita
maanpinnan korkeussuhteita. Topografisia
k:oja (1:20,000, 1:21,000, 1:42,000
ja 1:50,000) on etupäässä vain
Etelä-Suomesta. Ne ovat alk. suureksi osaksi
ven. sotilastopografien laatimia.
Karttakulmamittari, piirulevy,
tykistön suuntausväline, on
läpinäkyvästä aineesta tehty ympyrä tai
puoliympyrä, jonka kehä on jaettu
samanlaisiin osiin, piiruihin, kuin
suuntakehäkin. K:n avulla voidaan tykki
suunnata maaliin, kun tykin ja maalin
paikat ovat kartalla määrättävissä.
Karttaluonnos, skitsi, sot.,
on kentällä valmistettu piirros, josta
ilmenevät ainoastaan kulloinkin kyseissä
olevat seikat. Mittakaavaa ei käytetä;
etäisyydet ja mitat merkitään
numeroilla. K:ta käytetään täydentämään
muuten saatuja tietoja.
Karttamerkki, leimamerkki. ks.
Leimavero.
Karttaohdake (Dipsacus fullonum),
ohdakkeen näköinen Dipsacaceæ-heimon
kasvi. Sen mykeröitä, joiden kehtosuomut
ovat tankeita, ulospäin harittavia, käytetään
villakankaiden viimeistelyyn.
Karttapallo (lat. globus), pallolle
laadittu kartta maanpinnasta tai tähtitaivaasta.
Tasapintaisen kartan rinnalla k:lla on se etu,
että sillä voidaan kuva tehdä täysin
luonnonmukaiseksi, oikeaksi sekä välimatkoihin,
kulmiin että pinta-aloihin nähden. K. pyörii
napojen kautta kulkevan, kiinteän jalustan yhteydessä
olevan akselin ympäri.
Karttapiirros, mittakaavaan perustuva
kartantapainen piirros seudusta.
Karttaprojektsioni, määrätty matem.
menetelmä maanpinnan ynnä sille
ajatellun asteverkon kuvaamiseksi
tasoon tai itse täten saatu kuva (kartta).
— Ominaisuuksiensa mukaan k:t
voidaan jakaa seuraaviin pääryhmiin:
1) Perspektiiviset k:t: kuva
syntyy perspektiivilakien mukaan tasolle,
jonka ajatellaan olevan kohtisuorassa
silmäpistettä (perspektiivin
keskipistettä) ja kuvattavan pinnan keskustaa
yhdistävää viivaa vastaan. Riippuen
silmäpisteen asemasta maapallon
keskipisteessä, maapallon pinnalla tai
äärettömän kaukana siitä, saadaan
gnomoninen, stereografinen tai ortografinen
projektsioni. Perspektiivisissä
projektsioneissa muuttuvat pinta-alat
melkoisesti kartan reunoilla.
2) Oikeapintaiset l. ekvivalenttiset
k:t: kuvioiden pinta-alat pysyvät oikeina,
mutta niiden muoto muuttuu.
3) Oikeakulmaiset l. konformiset k:t:
äärettömän pienien kuvioiden kulmat ja
siis kuvioiden muoto säilyvät oikeina,
mutta pinta-ala muuttuu.
4) Välittävät l. kompensatiiviset k:t:
sekä pinta-alat että kulmat muuttuvat
ahtaissa rajoissa.
5) Sovinnaiset l. konventsionaaliset k:t
laaditaan jotain erityistä tarkoitusta silmällä
pitäen.
Sen mukaan, kuvataanko kaikin
puolin kupera maapallon pinta suoraan
kartan tasolle vai ensin sellaiselle
yksipuolisesti käyrälle pinnalle, jonka voi
levittää tasoksi, k:t jaetaan
atsimutaali-, kartio- ja lieriöprojektsioneihin.
Maapalloa joko sivuavalle tai leikkaavalle
tasolle, kartion tai lieriön pinnalle
laaditaan tällöin maapallon asteverkko,
minkä avulla kuvattava maapallon osa
piirretään. Kuvaustason sivuamis- tai
leikkauskohdalla tulevat kartan
osoittamat välimatkat täysin oikeiksi (vrt.
Ekvidistanssi), mutta kartan
reunoille käsin ne muuttuvat. Jos
projektsioni tehdään usealle eri kartion
pinnalle taikka eri tasoille, jotka sivuavat
kuvattavaa aluetta kukin omalla
kohdallaan (monikartioprojektsioni ja
monikulmioprojektsioni), saadaan syntymään
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
