Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kaskiviljelys-Kassakone
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Kaskiviljelys, alkuperäinen
viljelystapa, jolla tulta apuna käyttäen metsää
kasvava maa valmistettiin tilapäiseen
viljelykseen. Metsä kaadettiin joko
sam. v., jolloin kaski poltettiin, tai
vuotta, välistä useampiakin ennen.
Suuremmat puut karsittiin, oksat levitettiin
tasaisesti maahan ja poltettiin jonkin
ajan kuluttua. Metsikön ollessa harvaa,
jäi kaskeen tyhjiä, palamattomia
paikkoja. Tällöin käytettiin poltossa
viertämistä, jossa siirrettiin palavia
puunrunkoja vähän kerrallaan eteenpäin
alle asetettuja telapuita pitkin ja
samalla lisättiin risuja sellaisilla
paikoilla, missä alkujaan oli vähän
polttoaineksia. Poltettua kaskea sanottiin
paloksi. Palo kynnettiin kaskiaatralla
eli sahroilla ja palamattomat puunrungot ja
oksat kerättiin pois. Siemen mullattiin
oksaisesta kuusesta tehdyllä risuäkeellä l.
karhilla. Kylvön jälkeen sanottiin kaskea
huhdaksi, kun siinä kasvoi laiho,
halmeeksi. Viljankorjuun jälkeen kynnettiin
maa aatralla. Seur. kesänä kylvettiin uusi
vilja. Taka-aikoina kylvettiin ennen
kaskeamattomalle maalle ruista 2 vuotta
peräkkäin, samoin ohraa. Sittemmin
seurasi ruista tavallisesti 1 tai 2
kauraa, välistä tattari. Viljankasvun
lakattua kulki tavallisesti runsaasti ruohoa
kasvava maa ahon nimellä ja käytettiin
laitumena. Kuva ks. Järnefelt Kaskenviertäjät".
[Grotenfelt, „Suomen polttoviljelys" (1902).]
Kasko (esp.), merivakuutuskielessä:
alus vastakohtana lastille (= kargo);
myös merivakuutettu alus. — Kaskovakuutus
ks. Merivakuutus.
Kaslin [-lī’n], Edvin (1856-1905),
vakuutusmies. Suomi-yhtiön johtaja 1890-1905.
Kašmir l. kasimiri, nimitys, joka
alk. tarkoitti Kashmirissa tibettiläisen
lampaan hienosta pohjavillasta valmistettuja
kudoksia, vars. saaleja, nyk. myös sileitä,
yksivärisiä, ohuita, tav. hienosta kampalangasta
valmistettuja kankaita.
Kasperteatteri, nukketeatteri, jossa
kantahenkilönä Kasper l. Kasperle,
alk. karkeankoomillinen itäv. näytelmähenkilö.
Kaspianmeri, maapallon suurin järvi,
Euroopan ja Aasian rajalla. Laskujoeton,
vesi suolaista, keskellä järveä
suolanpitoisuus 1,3 %, ahdassuisessa
Karabugas-lahdessa 18 %. Vedenpinta
26 m alempana merenpintaa. Pinta-ala
n. 440,000 km2, suurin syvyys 1,098 m.
Kaloja, m. m. sampia, runsaasti.
Kasprowicz [-itš], Jan (s. 1860),
puol. runoilija. [Silvanto, ,,Nuori Puola" (1916).]
Kassa, Kaschau (ks. t.).
Kassa (it.), rahojen säilytyspaikka;
se liikehuoneiston osasto, missä
maksujen suoritus tapahtuu; rahasto. —
Kassa-alennus, hinnanalennus, joka
myönnetään käteiskaupassa.
Kassai, Kongon lisäjoki. K:n ja
siihen yhtyvän Kvango-joen yhteisen
laskuosan nimi on Kwai.
Kassakaappi, tulenkestävä, luja,
varkaiden varalta varmalla lukkolaitteella
varustettu rauta- tai teräskaappi, jossa
säilytetään rahoja, arvopapereita y. m.
Sen seinät ovat kaksinkertaiset, väli
täytetään liidulla, sementillä, piimullalla
tai muulla lämpöä huonosti johtavalla
aineella. — Kassaholvi on tav.
rakennuksen perusmuuriin muurattu
lujaseinäinen kammio tai huone, jonka
ovi on tulipalon kestävä ja monimutkaisella
lukkokoneistolla varustettu.
 |
Panssarikassakaapin vaakasuora leikkaus. AB kaksoisovien aukot, CC kaapin sisusta, aa tulenkestävä aines, bg ilmatila, dd poikkipienoja, e panssari erikoisteräksestä, f haka, joka estää hajoittamasta runkoa. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
