Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 367-368 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kaste-Kastilia

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kaste, pieninä vesikarpaloina
maanpinnalla oleville esineille laskeutunut
kosteus. Kun kirkkaana, tyynenä iltana
maan pinta jäähtyy lämmön säteilyn
ja veden haihtumisen vuoksi, ja tämä
jäähtyminen siirtyy lähimpään
ilmakehään, niin ilman lämpö lopulta laskee
niin, että sen sisältämä vesihöyrymäärä
kyllästää sen. Tällöin on k.-piste
saavutettu. Jos ilma edelleen jäähtyy,
niin se ei voi pidättää höyrynä kaikkea
sisältämäänsä vettä, tämä tiivistyy,
laskeutuen k:na kasveille y. m. K:n
runsaus vaihtelee vuodenaikojen ja
paikkakunnan mukaan, ollen kuivassa
mannerilmastossa ja merellä miltei olematon,
Suomessa hyvänä kasteyönä 100-200 g
neliömetriä kohti, Keski-Euroopassa
n. 300, kuumissa vyöhykkeissä aina
3,000:kin. Taivaan ollessa pilvessä ei
lämmönsäteily ole kyllin voimakas k:n
syntymiseen, ja tuulet saattavat
sekoittamalla ilmakerroksia estää k.-pisteen
saavuttamisen. — Kun vesihöyry tiivistyy
0°:n alapuolella, syntyy kuuraa
tai huurretta.

Kaste, kristillisen kirkon
sakramentti, juhlallinen toimitus, jolla
ihminen otetaan seurakuntaan. Ollut
käytännössä jo kirkon alusta lähtien.
Toimitettiin alk. upottamalla, sitten
valamalla. Ensin kastettiin vain aikaihmisiä,
mutta lapsia jo 100-luvun lopulta
lähtien, ja 200-luvulla liittyi siihen
nimenantaminen. — Suomen ev.-lut. kirkon
kirkkolain mukaan on lapsi kastettava,
ennenkuin kuusi viikkoa on kulunut
syntymisestä. Jos pelätään lapsen
heikkouden tähden kuolevan, saa
hyvämaineinen ev.-lut, kristitty toimittaa
hätä-k:n, joka myöhemmin on papin
vahvistettava. Kastettaessa pitää muutamia
ehtoollisella käyneitä ja elämässään
nuhteettomia luterilaisen kirkon jäseniä olla
kummeina saapuvilla.

Kasteallas, kivestä tai metallista
tehty astia, niin suuri, että
kastettava (aik. täysikasvuinenkin) mahtui
siihen. — Kasteenuudistajat,
anabaptistit, uskonpuhdistusajan
haaveellinen uskonnollinen liike, joka
hylkäsi lastenkasteen ja vaati uskovaisilta
kasteen uudistamista. Oli yhtenä vaikuttimena
talonpoikaiskapinaan (1525); perustivat oman
,,valtakunnan" Münsteriin, joka julmasti
kukistettiin (1535). Liikkeen uudistajana
esiintyi pian Menno Simonis. vrt.
Juhana Leideniläinen.

Kastelholma, linna Ahvenanmaalla,
Sundin pitäjässä, mahdollisesti Bo
Jonin-poika Gripin perustama 1300-luvulla.
Rappeutunut 1600-luvulta lähtien.

Kastelholma.

Kastellaani (lat.), linnanpäällikkö,
vars. keskiajalla. — Kastelli, pieni
linnoitus tai linna; korkea päällysrakennus
entisajan alusten etu- ja peräkeulassa.

Kastelu, vesitys (ks. t.).

Kastemalja, alk. metallinen astia,
josta täysikasvuinen kastettu
kastetoimituksen jälkeen nautti sakramentin;
sittemmin, kun lapsia kastettiin, astia,
jossa kastevesi säilytettiin.

Kastemato (Lumbricus terrestris),
harvasukaisiin sukamatoihin kuuluva
nivelmato. Kaivaa maahan pitkiä
käytäviä, jonne yön aikana kuljettaa
lehtiä. Syö makumultaa ja lahoavia
kasviosia. Kuohkeuttaa käytävillään maata,
jouduttaa kasviosien lahoamista ja siten
aineen kiertokulkua, kuljettaa
syvemmällä olevaa maata pinnalle; on siis
yleensä hyödyllinen.

Kastemittari, herkkä vaaka kasteen
mittaamiseksi, toisessa vaakakupissa
runsaasti kastetta kokoavaa ainetta
(villaa tai untuvaa).

Kasti (port.). 1. Yhteiskuntaluokka,
johon joku syntymänsä perusteella
erottamattomana jäsenenä kuuluu.
K.-laitoksen kotimaa on Intia, jossa alk. ollut
neljä k:ia: papit, soturit, maanviljelijät
ja voitetut alkuasukkaat. — 2. Kirjapainojen
latomoissa käytetty monilokeroinen laatikko,
jossa kirjasimia säilytetään.

Kastikka (Calamagrostis),
heinäkasvisuku, korkeita heiniä.

Kastilia (esp. Castilla), ylätasanko
Espanjan sisäosassa. K:n rajavuoret
jakavat sen Vanhan ja Uuden K:n
maakuntiin, ed. pohjois-, jälk. eteläpuolella.
Ed. on pohjoisessa hyvin viljeltyä, etelässä
aroa; jälk. suurimmaksi osaksi vain
lammaslaitumeksi kelpaavaa aroa,
autioin on sen kaakkoisosa (La Mancha).
— K. tuli itsenäiseksi 933 sen pääosan
erottauduttua Leonista. Jälkimmäisen
maan tultua yhdistetyksi K:aan syntyi
1037 K. ja Leon. Maureilta valloitettiin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>